Lukukausimaksuja monille, amikset lyhyemmäksi, tukia leikkuriin – opiskelijat järkyttyivät valtiovarainministeriön ehdottamista säästöistä

Vaalien alla puhutaan kauniisti koulutuksesta, mutta opiskelijoita vaivaa luottamuspula. Järjestöt kannustavat nuoria vaaliuurnille.

Avaa kuvien katselu

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti eilen pitkän listan mahdollisia leikkauksia. Ja opiskelijajärjestöt säikähtivät pahanpäiväisesti.

– VM uhraa opiskelijat ja reilun sukupolvipolitiikan velkademonille, jyrisi Suomen ylioppilaskuntien liitto tulikiven katkuisessa kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun).

– Näpit irti! komensi (siirryt toiseen palveluun) Samok.

Valtiovarainministeriön listauksessa oli useita kohtia, jotka iskisivät opiskelijan toimeentuloon. Ministeriö esitteli esimerkiksi muutoksia opintotukiin, asumislisiin ja ateriatukiin – sekä vaihtoehtoja lukukausimaksuihin.

Opiskelijajärjestöt laskivat ministeriön esittämät hintalaput yhteen. Leikkaus voisi olla jopa miljardin euron luokkaa.

Virkamiehet vakuuttivat, että kyseessä ei ole leikkauslista. He esittelivät vain vaihtoehtoja – poliitikkojen tehtävänä on poimia suosikkinsa. Opiskelijajärjestöt eivät tätä purematta niele.

– Ministeriöstä sanottiin, että kyse ei ole leikkauslistasta. Mutta totta kai poliitikot ottavat siitä ohjenuoria. Siksi se pelotti ja hirvitti, AMK-opiskelijoita edustavan Samokin puheenjohtaja Joonas Soukkio sanoo.

Vaalien alla puolueet ovat vakuuttaneet, että koulutuksesta ei leikattaisi. Opiskelijajärjestöjä huolettaa, että puheet muuttuvat, kun hallitusohjelmaa ja budjettia väännetään.

– Aikaisemminkin juuri vaalien alla on sanottu, että opiskelijoiden asemaa ei tulla heikentämään ja koulutuksesta ei leikata. Mutta heikennyksiä on kuitenkin tullut. Mitenkään hirveän luottavaisesti emme ole kevääseen menossa, Soukkio sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinosen mukaan leikkaukset olisivat osittainkin toteutuessaan kylmää kyytiä opiskelijoille. Etenkin niille, jotka ponnistavat heikommasta sosioekonomisesta asemasta.

– Suomessa on tavoitteena, että 50 prosenttia ikäluokista kävisi korkeakoulun vuoteen 2035 mennessä. Moni puolue sitä sanoo kannattavansa, mutta aika vähän vaaliohjelmista löytyy toimia tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämäkin aiheuttaa luottamuspulan.

Tavoitteena satanen lisää opintotukeen

Opiskelijajärjestöjen kärkitavoite eduskuntavaaleissa on saada opintotukeen sadan euron tasokorotus. Järjestöjen tänään julkistamassa kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) valtaosa puolueista näyttää suhtautuvan tavoitteeseen myönteisesti.

Sitoutumisen aste jää kuitenkin osin tulkinnanvaraiseksi.

Sdp, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP vastasivat Leinosen mukaan myönteisimmin, Keskusta, perussuomalaiset ja Liike Nyt kielteisimmin.

– Sitten on puolueita, kuten Kokoomus ja KD. He asettivat ehdoksi, että jos valtion talous saadaan parannettua, niin sitten voidaan tehdä parannuksia myös opiskelijoiden toimeentuloon, hän kuvaa.

Suomen talouden käänteen odottelu ei opiskelijoita kiinnosta, kun rahalle on tarve heti.

Opiskelijajärjestöjen kyselyssä kaikki puolueet olivat kuitenkin yksimielisiä koulutuksen maksuttomuudesta sekä suomalaisille että EU- ja ETA-maista tuleville opiskelijoille.

Voit keskustella aiheesta 8.3. klo 23 saakka.