- 2 maaliskuun, 2023
Hiihtopomot repäisivät jälleen yhdistämällä nais- ja mieshiihtäjien arvokisamatkat – onko härskein päätös kuitenkin vielä edessä?
Kestävyys oli valttia keskiviikkona Planican MM-kisoissa, kun miehet hiihtivät 15 kilometriä väliaikalähtöisesti vapaalla hiihtotavalla.
Matka on ollut mukana hiihdon arvokisoissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1954. Kolme maata on pystynyt MM-tasolla kolmoisvoittoon 15 kilometrillä: Suomi onnistui tempussa vuonna 1954, Ruotsi vuonna 1989 ja Norja vuosina 1966, 2021 ja 2023.
Tuorein päättyi keskiviikkona norjalaisten historialliseen neloisvoittoon. Kultamarssia johti Simen Hegstad Krüger, jolle mestaruus oli ensimmäinen kyseisellä matkalla – ja samalla viimeinen, mikäli Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n politiikassa on edes jonkinlaista johdonmukaisuutta.
Tällä kaudella naiset ja miehet ovat kilpailleet maailmancupissa samoja matkoja. Se on tarkoittanut, että yhtä kilpailua lukuun ottamatta (Davosin 20 kilometriä) miehillä väliaikalähtö on lyhennetty 15 kilometristä kymmeneen.
FIS:n tapahtumajohtaja Sandra Spitz kertoi keskiviikkona Yle Urheilulle, että jo seuraavissa MM-kisoissa naiset ja miehet hiihtävät saman kilpailuohjelman. Spitzin mukaan FIS päättää keväällä, mitä matkoja vuoden 2025 Trondheimin MM-kisoissa hiihdetään.
Harva tuskin panee rahojaan likoon sen puolesta, että naisten kymmentä kilometriä pidennetään vitosella, jos vaihtoehtona on lyhentää miesten matkaa.
Miten käy kuninkuusmatkan?
Tulevien arvokisojen osalta suurin kysymys liittyy kuitenkin hiihtourheilun pyhimpään, miesten 50 kilometriin. Se on ollut hiihdon MM-kisojen ohjelmassa alusta alkaen eli vuodesta 1925. Lähes sata vuotta sitten matkan taittaminen kesti voittajalta yli viisi tuntia.
Sittemmin hiihtotavat, kilpailumuodot, välineet, radat ja urheilijat ovat kehittyneet siinä määrin, että niiden kombinaationa kanadalainen Alex Harvey suksi kuusi vuotta sitten Lahden MM-kisoissa vapaalla yhteislähtöisen viisikymppiä tuntiin, 46 minuuttiin ja 29 sekuntiin.
Perinteisen tekniikalla kahden tunnin raja on vielä alittamatta. Onneksi.
Suorituksen kesto on kestävyysurheilun olennainen osa. Erinomaisella kestävyyspohjalla varustettujen hiihtäjien elimistö pystyy säätelemään matkan varrella hiilihydraatin ja rasvan polttoa niin, että se saa rasvasta eniten energiaa esimerkiksi hitailla jaksoilla ja alamäissä.
Hiilihydraatti taas on pääroolissa kovissa ja intensiivisissä osissa rataa ja kilpailua, kuten loppukirissä. Elimistö ei koskaan polta vain yhtä energianlähdettä kerrallaan, mutta jos hiilihydraatit ehtyvät, urheilijan vauhti hidastuu merkittävästi. Siksi rasvan osuuden säätely, joka tapahtuu vauhdinjaolla, on isossa roolissa.
Tässä on kestävyysurheilun ydin, joka ei toteudu samalla tavalla lyhyemmillä matkoilla. Siksi kestävyysurheilun kannalta 50 kilometrin poistaminen ei ole vaihtoehto.
Mikäli näin tapahtuisi Trondheimissa MM-hiihtojen juhliessa 100-vuotiasta historiaansa, päätös olisi FIS:ltä härskiyden huippu.
Naisilla valtavat erot
Vaihtoehto B on, ettei FIS koske miesten 50 kilometriin. Tällöin naisten pitkä matka pidennetään 30:stä 50 kilometriin.
Tästä saadaan esimakua jo reilun viikon kuluttua, kun 50 kilometriä debytoi naisten maailmancupissa Oslossa 12. maaliskuuta.
Tässä kohtaa kansainväliset hiihtopomot voivat olla tyytyväisiä, ettei Therese Johaug ole enää mukana kilpailuissa.
Vuosi sitten Johaug löi Pekingin olympialaisisten 30 kilometrillä hopeamitalistin lähes kahdella minuutilla. Kyse ei ollut poikkeuksesta, sillä vuotta ennen Pekingiä järjestetyissä Oberstdorfin MM-kisoissa Johaug repi eroa toiseksi parhaaseen hiihtäjään yli kaksi ja puoli minuuttia.
Jokainen voi pohtia, millaista jälki olisi ollut 20 kilometriä pidemmällä matkalla. Naisten kilpailuissa tasoerot ovat suuremmat kuin miehissä, mikä on ilmennyt vuosien varrella eritoten pitkillä matkoilla.
Viimeisenä asiana FIS kaipaa kilpailuja, joissa erot repeävät kerta toisensa jälkeen valtaviksi. Sellaista tuotetta on yksinkertaisesti vaikea markkinoida.
Tästä syystä naisten kilpailujen pidentäminen on kaikkea muuta kuin houkutteleva vaihtoehto. FIS on kuitenkin hakannut naisten ja miesten yhtäläisen ohjelman kiveen, joten 50 kilometrin lyhentäminen nousee jälleen pöydälle.
Johdonmukaisen epäjohdonmukainen
FIS:n toimintaa kilpailuohjelmien osalta ei voi kuin ihmetellä. Planican MM-kilpailujen kuudesta kilpailumuodosta miehissä neljää ja naisissa kolmea ei ole kilpailtu tällä kaudella kertaakaan maailmancupissa.
Tästä huolimatta FIS katsoo aiheelliseksi muuttaa kisamatkoja – tai pitäytyä vanhassa – kauden h-hetkellä. Onneksi FIS teki näin vielä tällä kertaa, mutta kahden vuoden kuluttua tilanne on toinen.
FIS:n päätös seuraavasta MM-ohjelmasta asettuu vielä erikoisempaan valoon, kun muistetaan, miten hiihtäjät ottivat vastaan FIS:n ilmoituksen naisten ja miesten samoista maailmancupmatkoista.
Toukokuussa 2022 Norjan yleisradioyhtiö NRK sai haltuunsa kyselyn (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan 73 prosenttia maailmancupia pitkään kiertäneistä urheilijoista vastusti yhtäläisiä matkoja. Naisten joukossa vastustajia oli peräti 88 prosenttia.
Tästä huolimatta FIS ajoi uudistuksen läpi täksi kaudeksi. Tuore päätös vuoden 2025 MM-ohjelmasta on looginen jatkumo FIS:n epäloogisessa toiminnassa, josta seuraa lajille vain ongelmia.
Enää puuttuu, että ennen heinäkuuta esikoisensa synnyttävä Johaug ilmoittaa ensi vuonna palaavansa kilpahiihtoon ja tavoittelevansa 50 kilometrin MM-kultaa Trondheimissa. Ja se on 34-vuotiaalle tähdelle täysin relevantti vaihtoehto.
