”On herännyt epäily, miten vakavasti nämä asiat otetaan”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee Jääkiekkoliittoa sopimaan asian ja maksamaan korvauksia juniorijääkiekon epäiltyjen rasismitapausten osapuolille.

Avaa kuvien katselu

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut uuden lausunnon tapauksesta, joka liittyy juniorijääkiekon epäiltyihin rasismitapauksiin.

Valtuutettu suosittaa, että Jääkiekkoliitto pyytää anteeksi syrjiviä käytäntöjään ja vastatoimiaan. Liiton tulisi myös sitoutua korjaamaan käytäntöjään, jotta välillinen syrjintä ei toistu.

– Olettama syrjinnästä ei ole kumoutunut. Edelleen meillä on tilanne, jossa arvioimme on se, että nuorta pelaajaa on syrjitty ja valmentajaan on kohdistettu kiellettyjä vastatoimia. Toiveemme olisi, että Jääkiekkoliitto voisi pyytää anteeksi ja sopia tämän asian näiden henkilöiden kanssa, yhdenvertaisuusasioiden tiiminvetäjä Robin Harms kommentoi Yle Urheilulle.

Lisäksi liiton tulisi korvata seuran ja valmentaja Juha Sokan asianajokulut, jotka ovat noin 5 000 euroa. Sen liiton olisi maksettava syrjinnästä 3 000 euroa junioripelaajalle ja 3 000 euroa kielletyistä vastatoimista valmentaja Sokalle.

Sovinnon saavuttamiseksi junioripelaaja ja valmentaja sitoutuvat siihen, että he eivät kohdista muita vaatimuksia Jääkiekkoliittoon tai sen edustajiin. Valtuutettu toivoo, että osapuolet sopisivat, jotta ne voisivat välttyä oikeusprosesseilta.

Valtuutetun mukaan Jääkiekkoliitto on vastineessaan antanut puutteellista näyttöä ja virheellisiä väittämiä muun muassa erotuomarien koulutuksesta.

Lausunnossa sanotaan myös, että Jääkiekkoliitto ei ole vienyt kilpailutoiminnan käytäntöihinsä niitä arvoja, joihin se on syrjimättömyydessä sitoutunut.

– Hyvä asia on se, että Jääkiekkoliitto nyt on päivittänyt ohjeitaan. Syntyy kuitenkin käsitys, että Jääkiekkoliitossa ei ehkä olla ymmärretty, että laki ja varsinkin perusoikeudet menevät tällaisen sisäisen ohjeistuksen edelle normihierarkiassa, Harms sanoo.

Viime syksynä Lahden Pelicansin U13-juniorijoukkueen pelaaja kertoi ottelun loppuhetkillä valmentajalleen, että hän joutui rasistisen solvauksen kohteeksi. Aiemmin Jääkiekkoliitto hylkäsi yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoesityksen ja siirsi asian hoitamisen asianajotoimistolle.

Toimitusjohtaja Sami Kauhanen sanoi toukokuun puolivälissä, että liitto on tehnyt oman sovintoesityksensä. Se on valmis pyytämään anteeksi, muttei halua maksaa korvauksia.

– Ehkä hieman yllättävää on ollut se, että Jääkiekkoliiton edustajien antamien lausuntojen perusteella on herännyt epäily, miten vakavasti nämä asiat otetaan, Harms sanoo.

– Olisimme myös odottaneet ja odotamme edelleen, jos päästäisiin keskustelemaan esimerkiksi sovinnosta sen sijaan, että dialogi vain olisi kirjallisten lausuntojen lähettäminen suuntaan ja toiseen.

Mitä tapahtuu seuraavaksi, jos Jääkiekkoliitto ei hyväksy sovintoesitystä?

– Ei mennä asioiden edelle. Toiveena on, että tässä voitaisiin vielä päästä sovintoon. Mutta asia on periaatteellisesti merkittävä ja silloin yhdenvertaisuusvaltuutettu joutuu harkitsemaan, viekö hän tämän asian vielä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi, jolloin saisimme oikeudellisesti sitovan päätöksen, että onko tässä syrjinnän ja vastatoimien kieltoja rikottu. Mutta, kuten sanoin, ei mennä asioiden edelle.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnosta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.