Leikkaako tuleva hallitus todella asumistuesta? Kannattaa muistaa, että se on myös tukea matalapalkka-alojen työnantajille

Asumistuen nopeassa kasvussa ei ole mitään yllättävää. Se on seurausta poliittisista päätöksistä, joissa myös Kokoomus oli mukana, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

Avaa kuvien katselu

Hallitusneuvotteluita vetävä kokoomus suunnittelee säästötalkoita. Poliittisten ulostulojen perusteella leikkuri olisi kohdistumassa myös asumistukeen.

Asumistukimenot ovat kasvaneet noin miljardilla eurolla vuosikymmenessä. Kokoomuksen mukaan tarvitaan uudistus, joka voisi tuottaa vaalikauden aikana puolen miljardin euron säästöt. Kokoomuksen talouspoliittisen ohjelman mukaan asumistuki kohdennettaisiin jatkossa ”eniten tarvitseville”.

Säästöjä tai ainakin uudistustarvetta ovat ohjelmissaan korostaneet muutkin hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet, RKP:tä lukuun ottamatta.

Tässä keskustelussa on olennaista huomata, että asumistukimenojen nopea kasvu ei ole yllättävää. Päinvastoin. Kuten Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen ja Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka totesivat HS:n vieraskynässä (siirryt toiseen palveluun), asumistuen saajien määrä on kasvanut poliittisilla päätöksillä.

Opintotukiuudistus kokoomusministerin kaudella

Asumistuen saajia on karkeasti laskien 400 000 ruokakuntaa. Näistä nelisenkymmentä prosenttia on opiskelijoita.

Opiskelijoiden suuri määrä asumistuen saajissa johtuu siitä, että heidät siirrettiin vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin. Opintotukiuudistus vietiin läpi Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, jossa oli kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kyse oli isosta uudistuksesta, jossa opinnoista tehtiin yhä selvemmin velkavetoista. Kampuksilla lorviminen loppuisi, kun opiskelijat valmistuisivat aiempaa ripeämmässä tahdissa.

Toisaalta, työtäkin saattoi tehdä aiempaa enemmän, kun ansiorajoituksia kevennettiin ja asumistukeen oli pari vuotta aiemmin tehty ansiotulovähennys.

Ansiotulovähennyksellä purettiin kannustinloukkuja

Tällä hetkellä viidennes yleisen asumistuen saajista on työssäkäyviä. Heidän määränsä lähti kasvuun vuoden 2015 jälkeen, kun Suomessa käyttöön otettiin niin kutsuttu asumistuen ansiotulovähennys.

Se oli osa laajempaa muutosta, joka sysättiin liikkeelle kokoomuslaisen pääministerin Jyrki Kataisen kaudella. Uudistuksella pyrittiin vähentämään työttömyyttä ja madaltamaan työn vastaanottamisen kynnystä. Valtiontalouden tarkastusvirasto laskee (siirryt toiseen palveluun), että ansiotulovähennys vähensi ainakin teoriassa työttömien yksinhuoltajien työttömyysloukkuja ja kannusti osa-­aikaisiin töihin.

Monelle on varmasti tullut yllätyksenä tieto, että vain kolmannes asumistuen saajista on työttömiä. Edellä kuvatuista päätöksistä johtuen työntekijöitä ja opiskelijoita on tuen saajien joukossa paljon.

Samalla herää kysymys, mikä on muuttunut noista ajoista?

Hallitusta kasaava Kokoomus korostaa yhä työnteon kannustavuutta ja erilaisten tukiloukkujen purkamista. Opiskelijoiden toimeentulo luvataan turvata.

Asumistuen leikkaus sopii tähän huonosti. Pienituloisimmat se voisi myös pakottaa toimeentulotuen hakijoiksi. Ainakin Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan (siirryt toiseen palveluun) toimeentulotuen käyttö heikentäisi tiukemman tuloharkintansa takia työn taloudellista kannustavuutta ja tekisi siitä ylipäätään byrokraattisempaa.

Asumistuki on myös palkkatukea työnantajille

Kenellekään ei tule yllätyksenä, että asumistuella on paljon ystäviä puoluekentän vasemmalla reunalla. Siitä kuitenkin puhutaan vähemmän, että sille löytyy ystäviä myös yhteiskunnan oikealta laidalta.

Asumistuki on nimittäin matalapalkkatukea työnantajille.

Kun palvelualojen tai hoivatyön pienipalkkainen ammattilainen saa asumistukea, hänen palkkansa voi juuri ja juuri riittää elämään korkeiden vuokrahintojen kasvukeskuksessa. Jos ei olisi asumistukea, työnantajien olisi pakko nostaa palkkoja – tai pärjätä ilman työntekijöitä.

Tämän näkökulman nosti esiin sittemmin kokoomuspoliitikoksi ja Helsingin pormestariksi ryhtynyt Juhana Vartiainen jo vuonna 2013. Hän kirjoitti Osmo Soininvaaran (vihr.) kanssa raportin (siirryt toiseen palveluun), jonka nimi oli ytimekkäästi: ”Lisää matalapalkkatyötä”.

Soininvaara ei selvästikään ole muuttanut mieltään kymmenessä vuodessa.

– Minun on vaikea ymmärtää, miksi te siellä kokoomuksessa keuhkoatte asumistukea vastaan. Se on sellainen köyhän miehen matalapalkkatuki, josta ei valu turhia ropoja niille, jotka eivät ole sen tarpeessa, koska asuvat isukin ostamassa velattomassa omistusasunnossa, Soininvaara kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Säätytalolla hallitusneuvotteluihin osallistuvan Vartiaisen mielipiteestä minulla ei ole tietoa.

Jos kokoomusjohtoinen hallitus leikkaa asumistuesta, se saa haukut oppositiolta, opiskelijoilta ja monesta etelärannan työnantajaliitosta.

Esimerkiksi Kelan tutkimuspäällikkö Jauhiainen on todennut, että asumistuen leikkaaminen voi olla tehoton säästökeino. Toisaalta, jos on leikattava, se kannattaa kohdistaa asumistuen niin kutsuttuun ansiotulovähennykseen – mieluummin kuin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Voit keskustella aiheesta 17.5. klo 23 saakka.