”Liimaamme vain venäjänkieliset tarrat” – Yle löysi trokausverkoston, joka kuljettaa Fazerin ja Pandan suklaata Venäjän kauppoihin

MOSKOVA / PIETARI / HELSINKI Venäläinen kuluttaja voi Moskovassa ja Pietarissa astella tunnettuun tavarataloon ja poimia hyllystä ostoskorin täyteen tuoretta suomalaista Fazerin ja Pandan suklaata.

Tämä siitä huolimatta, että suklaanvalmistajien mukaan niiden vienti Venäjälle loppui kuin seinään jo yli vuosi sitten, kun hyökkäyssota Ukrainaan alkoi.

Yle löysi silti venäläisten kauppojen hyllyiltä muun muassa lokakuun lopussa 2022 valmistettuja Pandan Suomi-konvehteja ja aivan joulun alla tuotettuja Fazerin Geisha-konvehteja

Miten tämä on mahdollista?

Taustalla on suomalaisten tuotteiden järjestelmällinen trokaaminen itärajan yli. Ylen selvityksessä käy ilmi, miten pietarilainen maahantuontiyritys hankkii suomalaista suklaata yksityishenkilöiltä ja välittää sitä jälleenmyyntiin omien sanojensa mukaan useisiin kymmeniin venäläiskauppoihin.

Fazerille ja Pandan emoyhtiö Orklalle tieto niiden makeisten myynnistä Venäjällä tuli yllätyksenä. Yhtiöt tuomitsevat toiminnan, mutta eivät käytännössä voi vaikuttaa siihen juuri mitenkään.

Pietarilainen maahantuontiyritys Effekta Grupp kertoo Ylelle avoimesti, miten se järjestää suomalaistuotteita Venäjälle.

Sillä on käytössään verkosto lukuisia yksityishenkilöitä, jotka ostavat tuotteita suomalaisista ja virolaisista kaupoista. Ihmiset kuljettavat tuotteita pieniä määriä kerrallaan rajan yli Venäjälle ja myyvät ne Effektalle. Joukossa on suklaan lisäksi muitakin elintarvikkeita.

– Me vain liimaamme niihin venäjänkieliset tarrat, jotta meillä on oikeus myydä niitä Venäjällä, Effektan myyntiosaston johtaja Anna Udaltsova kertoo.

Suklaan ja muiden tuotteiden jälleenmyynti Venäjällä ei ole kiellettyä, vaikka valmistaja olisi itse lopettanut viennin maahan sodan takia. Effekta antaa kuitenkin virheellisen mielikuvan yhteistyöstä suomalaisbrändien kanssa.

Effekta kertoo Ylelle myyvänsä suomalaistuotteita eteenpäin noin 50 kaupalle Venäjällä, joskin myyntijohtajan mukaan hyvin pieniä määriä.

Tuotteille on jatkuvaa kysyntää, sillä Moskovan ja Pietarin asukkaat arvostavat suomalaista laatua, Udaltsova sanoo. Hän perustelee toimintaa myös antiikin ajan tarustolla:

– Jo Troijan hevosen ajoista kauppiaat olivat aina rauhan, hyvyyden ja valistuksen tukipylväitä. Karavaanien sallittiin kulkea sotatoimien aikana jo muinaisaikoina.

Effekta markkinoi verkkosivuillaan, että sillä on parikymmentä ”eurooppalaista ja kotimaista yhteistyökumppania”. Näiden ”kumppaneiden” joukossa ovat norjalaisen Orklan omistamat suomalaisbrändit Panda, Taffel ja Kantola.

Orkla Suomen myyntijohtaja Jussi Tolvanen yllättyy nähdessään tutut logot Effektan verkkosivuilla.

Yhtä yllättävää Tolvaselle on Pandan lokakuussa valmistettu Lakupala-makeispussi, jonka Yle osti Moskovasta maaliskuussa. Effektan liimaamassa tarrassa lukee venäjäksi: ”Maastaviejä: Orkla Confectionery & Snacks Finland”, sekä yhtiön yhteystiedot Vaajakoskella ja Turussa.

Orkla ei ole tehnyt yhteistyötä Effektan kanssa edes ennen sotaa.

– Surullista huomata, että tuolla tavalla meidän brändejä ja yritysnimeä ja tehdastakin hyödynnetään markkinoinnissa. Meidän täytyy vakavasti miettiä, onko tälle mitään tehtävissä, Tolvanen sanoo.

Yle löysi hiljattain valmistettuja suomalaismakeisia myynnissä kahdessa moskovalaisessa ja yhdessä pietarilaisessa Stockmann-tavaratalossa.

Venäjän Stockmann-tavaratalot eivät ole enää vuosiin olleet suomalaisessa omistuksessa. Ne omistaa venäläinen yhtiö, jolla on Suomen Stockmannin kanssa lisenssisopimus brändin käytöstä.

Venäläiset Stockmannit kuitenkin hyödyntävät markkinoinnissaan mielikuvaa suomalaisuudesta ja eurooppalaisuudesta. Tähän liittyy se, että tavarataloissa on myös sota-aikana myynnissä Venäjällä laadukkaiksi miellettyjä suomalaisia tuotteita, kuten suklaata.

Ylen keräämistä tiedoista yllättyy myös Fazer. Makeisjätti sanoo, ettei se hyväksy tuotteidensa kuljettamista myyntiin Venäjälle.

– Ei ole missään nimessä meidän edun mukaista eikä meidän intresseissä, että tällaista liiketoimintaa tehdään, sanoo Fazerin makeistoimialan kaupallisten yksiköiden toimitusjohtaja Tom Lindblad.

Venäläiselle kaupalle suomalaismakeisten myynti voi kohottaa imagoa, mutta maasta vetäytyneille valmistajille se on kiusallinen mainehaitta.

– Voi vaikuttaa siltä, että ei tuomittaisikaan Venäjän hallinnon toimia, kun edelleen ollaan siellä näkyvissä, sanoo Orkla Suomen Tolvanen.

Brändin väärinkäytön lisäksi yrityksiä painaa myös ei-toivottu taloudellinen hyöty. Fazer ja Orkla saavat välillisesti myyntituloja kuluttajilta valtiosta, jonka armeija tappaa siviilejä Ukrainassa.

Sekä Tolvanen että Lindblad sanovat, ettei tilannetta voi periaatteellisella tasolla hyväksyä, vaikka tätä kautta yhtiöiden kassaan kertyvät tulot ovatkin erittäin pieniä. Näitä tuloja ei voi myöskään erottaa muista myyntituloista, koska tuotteet on ostettu suomalaiskauppojen hyllyiltä.

Suomalaisen suklaan vieminen myyntiin Venäjälle ei ole laitonta. Kuten useimmat kuluttajatuotteet, suklaa ja makeiset eivät ole pakotteiden piirissä.

Jos ne on tarkoitettu jälleenmyytäviksi, niistä pitäisi tehdä Tullille kuitenkin vienti-ilmoitus.

Suklaan vienti Suomesta Venäjälle romahti vuosi sitten hyökkäyssodan alettua, mutta lähti loppuvuodesta taas kasvuun.

Suklaan vientihuiput Venäjälle ovat perinteisesti osuneet vuodenvaihteen aikaan. Viime vuoden lopulla suklaan vienti vastasi määriä, joita on aiemmin viety Venäjälle sesonkiajan ulkopuolella.

Ylellä ei ole tiedossa, kuinka moni maahantuontiyritys järjestää suomalaistuotteita Venäjälle Effektan tavoin.

Toimintaa harrastavat myös yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi venäläisellä Avito-kaupankäyntialustalla on yksityishenkilöiden ilmoituksia, joissa myydään muun muassa suomalaista juustoa, lihaa, kahvia ja pesuaineita.

Suuri osa Effektan jälleenmyymistä suomalaistuotteista on ostettu Suomessa Prismoista, kertoo myyntijohtaja Udaltsova.

S-ryhmä kertoo Ylelle, ettei se ole havainnut myymälöistään järjestelmällistä trokaustoimintaa eikä kyseessä ole asia, johon se voisi muutenkaan vaikuttaa.

Tämä juttu keskittyy Fazeriin ja Orklaan, koska Yle on löytänyt todisteita niiden tuotteiden järjestelmällisestä ja vakiintuneesta viennistä Venäjälle.

Ne ovat kuitenkin vain yksittäisiä esimerkkejä paljon laajemmasta ilmiöstä. Kaikenlaisia länsimaisia tuotteita viedään Venäjälle monia epävirallisia reittejä pitkin.

Tuotteiden löytäminen ei ole Reutersin mukaan venäläisille kuluttajille useinkaan ongelma. Riittää, että tietää mistä hakea ja on valmis odottamaan ja maksamaan aiempaa enemmän.

Kun länsi sodan alkamisen jälkeen asetti pakotteita ja yritykset kaikkosivat maasta, Venäjä salli vastatoimena niin sanotun rinnakkaistuonnin. Se tarkoittaa, että tiettyjä ulkomaisia tuotteita saa tuoda maahan myyntiin ilman valmistajan lupaa.

– Oikeudenhaltijalla ei ole mitään kontrollia siihen, mihin tuote päätyy, millä hinnalla sitä myydään tai kenen toimesta, sanoo tavaramerkkitoimisto Papula-Nevinpatin lakimies Riikka Palmos.

Länsimaiset valmistajat voivat teoriassa pyytää Venäjän viranomaisia poistamaan tuotteensa tältä rinnakkaistuontilistalta, mutta käytännössä se on Palmoksen mukaan hyvin vaikeaa.

Suomalaisia tuotteita rajan yli kuskaaville yksityishenkilöille kyse on todennäköisesti puhtaasti toimeentulosta. Sota on ehkä vienyt aikaisemmat työt ja niiden tilalle on täytynyt keksiä joku muu tulonlähde, sanoo varjotalouteen ja sosialismin jälkeiseen Eurooppaan perehtynyt tutkija Abel Polese.

Hän toimii muun muassa vanhempana tutkijana Dublin City -yliopistossa ja dosenttina Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

Toisaalta jotkut yritykset pyrkivät Polesen mukaan hyötymään siitä, että kilpailijat ovat poistuneet markkinoilta eettisiin syihin vedoten. Sellaisiakin eurooppalaisia yrityksiä löytyy, joille Venäjän-vienti ei tuota omantunnontuskia.

Tämän on huomannut käytännössä myös pietarilainen Effekta.

– Esimerkiksi italialaiset valmistajat ovat 99:ssä tapauksessa sadasta valmiita työskentelemään venäläisillä markkinoilla. Me työskentelemme varsin tiiviisti heidän kanssaan, kertoo myyntijohtaja Udaltsova.

Orkla kertoo Ylen yhteydenoton jälkeen lähettäneensä Effektalle kirjelmän, jossa se pyytää yritystä poistamaan Orklan brändit verkkosivuiltaan. Lisäksi se pyytää yhtiötä vähintään poistamaan pakkauksiin liimaamistaan tarroista väitteen siitä, että Orkla olisi tuotteiden maastaviejä.

Vastausta ei ole kuulunut.

Yksityishenkilöiden toimintaan voi taas Orklan mukaan olla mahdoton puuttua. Myös Fazer on samoilla linjoilla.

– Tottakai me selvitämme asiaa, mutta jos tässä on laajempi verkosto, voi olla vaikea tätä täysin estää, sanoo Fazerin Tom Lindblad.

Tutkija Polesen mukaan yrityksillä on asiassa vastuuta, mutta käytännössä ne eivät pysty juuri vaikuttamaan asiaan.

EU tai yksittäiset maat voisivat asettaa rajoituksia kuluttajatuotteiden viennille, mutta se olisi Polesen mukaan tehotonta. Kaikkea luvatonta vientiä ei silti mitenkään saataisi tilkittyä.

Vaikka tunnetuilla kuluttajatuotteilla voi olla vahvaa symboliarvoa, eivät ne ole tärkeysjärjestyksessä korkealla kun mietitään uusia vientipakotteita.

– Suomalaista suklaata ei osteta Venäjällä välttämättä sen vuoksi, että se olisi objektiivisesti parempaa, vaan sen vuoksi, mitä se edustaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 19. huhtikuuta kello 23 asti.