• 19 kesäkuun, 2023

”Vuoden 2015 rajanylitys jätti minuun vähän traumoja” – presidentti Niinistön mukaan Suomi pystyy vastaamaan Venäjän uhkaan aiempaa paremmin



Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen vastauskyky Venäjän aiheuttamaan uhkaan on parantunut. Toistaiseksi Venäjä on reagoinut Suomen Nato-jäsenyyteen maltillisesti. Niinistö kuvailee tähänastista pieneksi kärhämöinniksi mutta ennakoi, että jotain muuta voi olla luvassa.

– Niitä alkaa nyt tulla, maanantai-illan A-studiossa vieraillut Niinistö totesi.

Niinistö ei arvioinut tarkemmin, millaisia toimia Venäjä voisi Suomeen kohdistaa. Hänen mukaansa niistä on kuitenkin olemassa ennakkokäsitys.

– Joudun myöntämään, että vuoden 2015 rajanylitys jätti minuun vähän traumoja. Nyt meillä on siinäkin suhteessa aivan erilainen vastauksen mahdollisuus.

Niinistö viittaa siihen, kun Suomeen saapui Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta lukuisia turvapaikanhakijoita. Silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on kuvaillut toimintaa organisoiduksi.

Presidentin mukaan rajaturvallisuuden parantumisen lisäksi Suomen kyky vastata hybridiuhkiin on kehittynyt. Nato-jäsenyys puolestaan vaikuttaa Suomen kokonaisturvallisuuteen merkittävästi, Niinistö sanoi.

Nato-jäsenyydestä puhuttiin jo ennen Venäjän hyökkäystä

Niinistö myönsi A-studion haastattelussa keskustelleensa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä jo syksyllä 2021.

– Puhuimme siitäkin. Lähinnä siinä vaiheessa Bidenilla tuntui olevan sellainen ajatus, jota hän jo syksyllä esitti minulle pariin kertaan, että jos sittenkin saataisiin Venäjä pysähtymään.

Niinistön mukaan tulevan hallituksen tärkeimpiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia tehtäviä on saattaa loppuun Yhdysvaltain kanssa tehtävä kahdenvälinen puolustussopimus.

– Sopimus parantaa meidän turvallisuustilannettamme niin, että Yhdysvallat on vahvemmin mukana.

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä jo syksyllä 2021.

Yhdysvaltain suhteet tiivistyvät

Yhdysvallat on nousemassa entistä keskeisempään rooliin Suomen kumppanina.

Tuleva ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vahvistaa, että Yhdysvaltojen kumppanuus tiivistyy Nato-jäsenyyden ja puolustussopimuksen myötä. Uusia mahdollisuuksia avautuu myös kaupan ja teknologian alalla.

Valtonen myöntää, että Suomelle on haaste, jos Donald Trumpista tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti.

– Yhdysvallat on toimiva demokratia ja on selvinnyt yhdestä kaudesta heikosti ennustettavaa presidenttiä. Kaikista pahimmat uhkakuvat eivät silloinkaan käyneet toteen, totesi Valtonen A-studiossa maanantaina.

Väistyvä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) muisteli yhteistyötään Trumpin ulkoministerin Mike Pompeon kanssa.

– Transatlanttisesta yhteistyöstä pystyttiin puhumaan, mutta ongelmat tulivat kun aloimme puhua ilmastonmuutoksesta. Ongelmia tuli vähän myös Euroopan unionin Brysselistä. Heille Euroopan kartalla Lontoo näyttäytyi tärkeämpänä kuin Bryssel.

Tuki Ukrainalle on lisännyt EU:n painoarvoa myös Yhdysvaltojen silmissä.

– EU:n nousu Ukrainan tukijaksi on uusi asia. Olisi todella sääli, jos menetettäisiin Yhdysvaltojen hyvä yhteistyö Brysselin suuntaan, Haavisto miettii.

Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikaisen mukaan uudessa hallitusohjelmassa alleviivataan ja lujitetaan transatlanttista suhdetta. Yhteistyön kannalta ratkaisevassa roolissa on Yhdysvaltain tuleva presidentti.

– Onko Yhdysvaltain tuleva presidentti eurooppamielinen, ja onko helppo löytää yhteisymmärrys Yhdysvaltain johdon kanssa siitä, miten Ukrainaan pitää panostaa. Tuleeko johto, joka ainakin toisella korvalla kuuntelee tarkasti Venäjän kantoja.

Turvallisuusympäristö haastaa hallituksen

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut epävakaammaksi ja se merkitsee haasteita myös uudelle hallitukselle.

Ulkoministeriksi tiistaina nimitettävä Elina Valtonen uskoo, että alkava hallituskausi on vähintään yhä haastava kuin mennyt kausi.

– Euroopassa käydään sotaa ja se haastaa eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää, oikeastaan koko maailmaa. Suomen asema on hyvä, olemme Natossa, voidaan varautua moneen. Valitettavasti on niin, että vastakkainasettelu lisää monenlaista jännitettä myös meidän lähialueilla.

Pekka Haavisto pohtii, kuinka Euroopan turvallisuusjärjestelmä saadaan tulevina vuosina jälleen toimimaan. Toinen hallituksen haaste liittyy hänen mukaansa muiden mantereiden, erityisesti BRICS-maihin ja ”aidalla istujiin” Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaa ja Aasiaan.

– Millä tavalla saadaan rintama, joka on YK:ssa yli 140 maan voimin, pysymään ja tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssota ja toimimaan yhdessä Ukrainan puolesta, Haavisto sanoo.

Katso koko A-studion lähetys Yle Areenassa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *