- 26 huhtikuun, 2023
”Tuon ei olisi koskaan pitänyt mennä pussiin” – pelataanko snookerin MM-kisoissa liian helpoilla pöydillä vai onko kyse optisesta harhasta?
– Tämä on naurettavaa, Eurosportin kommentaattori Neil Foulds parahtaa.
Käynnissä on MM-kisojen toisen kierroksen ottelu John Higginsin ja Kyren Wilsonin välillä. Higgins on juuri pussittanut mustan pallon vastoin kaikkia odotuksiaan. Skotin ilme on täynnä epäuskoa.
– Tuon pallon ei olisi koskaan pitänyt mennä pussiin, maailmanlistalla parhaimmillaan kolmantena ollut Foulds jatkaa.
Pussituksen ja reaktiot voit katsoa oheisesta twiitistä.
Ottelun jälkeen Higgins myönsi uskaltaneensa yrittää vaikeaa pussitusta, koska pelipöytä oli sallinut kisojen aikana useita ihmetystä herättäneitä pussituksia.
– Se vaikutti osittain. Mutta voi luoja! Miten tuo voi mennä pussiin? Higgins päivitteli katsoessaan uusintaa kohutusta lyönnistään.
MM-kisojen aikana on nähty useita erikoisia pussituksia, joista Higginsin tapaus on ollut räikein. Kuten monena vuonna aiemmin, myös näissä MM-kisoissa on keskusteltu, ovatko pöydät liian helpot tarkkuudestaan tunnetuille snookertähdille.
Monisyinen asia
Suomen snookerhistorian ainoa ammattilaispelaaja Robin Hull on kiinnittänyt huomiota tämänvuotisen MM-turnauksen pelipöytiin.
MM-kisojen peliareenana toimivaan Crucible-teatteriin pystytetään alkukierrosten ajaksi aina kaksi pelipöytää. Välierät ja finaali pelataan yhdellä pöydällä.
Pöytäasentajat virittävät pöytiin tuoreet verat ensimmäisen kierroksen jälkeen sekä ennen välierien ja finaalin alkua.
Hull on pelannut Crucible-teattarissa ensimmäisellä kierroksella vuosina 2002, 2014 ja 2015. Hänen mielestään alakaavion käyttämä kakkospöytä oli tänä vuonna anteliaampi pussituksissa verrattuna ykköspöytään.
Kyseessä on monisyinen asia. Ilmankosteus on normaalisti merkittävin pöytien toimivuuteen vaikuttava tekijä. Tosin Crucible-teatterissa se ei ole koskaan muodostunut yhtä suureksi ongelmaksi kuin muilla pelipaikoilla, etenkin Aasiassa. Jäljelle jäävistä muuttuvista tekijöistä Hull nostaa kärkeen veran.
– Veranvalmistaja Strachan pyrkii tuottamaan tasalaatuista verkaa, mutta tiedän kokemuksesta, että todellisuus on toinen, Hull sanoo.
Verat ovat kehittyneet vuosien saatossa paljon. Valmistaja tuottaa verkaa rullittain. Yhdestä rullasta voi tehdä verkoja kymmeniin pöytiin. Hullin mukaan rullien laadussa on eroja, välillä jopa yhden rullan sisällä.
Kansainvälisesti tunnettu biljardipöytäasentaja ja -promoottori Jussi Tyrkkö allekirjoittaa Hullin väitteen.
– Koska rullakohtaiset nopeuserot ovat tiedossa, yhdessä kisassa käytetään aina vain yhtä verkarullaa. Näin pelaajille pyritään takaamaan mahdollisimman tasaiset peliolot, Tyrkkö sanoo.
Ammattilaiskiertueella pelataan hienovaraisimmalla veralla, jossa lyöntien kierteet purevat palloihin erittäin herkästi.
Liikkuvuuteen vaikuttavat lämmittimet, jotka on sijoitettu veran alta löytyvien viiden kivilaatan alle. Jokainen laatta painaa hieman alle 200 kiloa, ja ne lämmittävät veran noin 45 asteeseen. Kun mukaan lasketaan tv-valojen luoma kuumuus, tv-pöytien lämpötila kohoaa noin 50 asteeseen.
Muutokset ilman lämpötilassa tai ilmankosteudessa voivat kuitenkin vaikuttaa pallon juoksuun.
– Shaun Murphyn peli (hävisi Si Jiahuille 9–10) oli ihan absurdi. Olosuhteet muuttuivat hetkessä tosi isosti esimerkiksi siinä, miten alakierre puri verkaan, Hull sanoo.
Pelitavoilla väliä
Pelaajan pelitavalla voi olla myös merkittävä vaikutus veran käyttäytymiseen. Osa pelaajista liu’uttaa lyöntiasentoon mennessään ja siitä poistuessaan kättään verkaa vasten, mikä voi nostaa verkakankaan alas sheivatun nukan pystyyn.
Hullin mukaan jopa yksittäisillä sormenjäljillä voi olla pallon kulkuun ratkaiseva vaikutus. Mitä hiljempaa pallo kulkee veralla, sitä alttiimpi se on suunnanmuutoksille.
– Jos käsi on ollut vähänkin hikinen ja veralla on pienkin straippi (vana), pallo tekee lähes varmasti siinä kohtaa jonkun koukun, Hull sanoo.
Huippuunsa viritetyt kisaverat ovat pääosin pelaajille täydellisyyttä hipova snookerkokemus. Kisaverkaan liittyy kuitenkin aina riskitekijä, joka voi pilata luotisuoran lyönnin – ja toisaalta myös edesauttaa heikkojen pussitusyritysten onnistumista.
Tiukat pöydät
Snookerin kattojärjestölle työskentelevät pöytäasentajat valitsevat MM-kisoihin kaksi kauden aikana parhaaksi katsomaansa pelipöytää.
Kiinalaisyritys Star on ollut kattojärjestön virallinen pöytävalmistajana jo yli kymmenen vuotta. Tätä ennen pöydät olivat englantilaisen valmistajan Rileyn käsialaa. Ammattilaispiireissä Starin pöytiä suitsutetaan huippulaatuisiksi, mutta toisin kuin Rileyn aikakaudella, ne ovat alttiimpia peliolojen muutoksille.
Siitä huolimatta, että pöytien vaikeusaste kyseenalaistetaan aika ajoin, Hull muistuttaa pussien olevan aina samaa kokoa.
Pöytien pussit kuvioidaan kahdella sapluunalla, joista toinen mittaa pussin leveyttä. Toinen taas mittaa niin sanottua kaatoa eli sitä, kuinka syvälle pussiin pöydän kivilevy ylettyy. Näissä ei ole koskaan heittoa turnausten välillä.
Oheisessa YouTube-klipissä World Professional Billiards and Snooker Associationin puheenjohtaja, entinen ammattilaispelaaja Jason Ferguson, avaa pussien sapluunoita vuonna 2016.
Sen sijaan sitä snookersapluunat eivät mittaa, minkä verran kivilevyn kulmaa on pyöristetty.
– Mitä enemmän on pyöristetty, sitä anteliaammin pussi ottaa pallon sisään, Hull sanoo.
Koska pöydät ovat materiaaliltaan ajan kanssa elävää puuta ja asennusvaiheessa on aina inhimillisiä eroja, sapluunan asettamisessa pussiin voi olla eroja.
– Kun sapluuna työnnetään pussiin, se saattaa joskus solahtaa sinne aika hyvin, mutta joskus sitä pitää vähän taputella sisään. Puhutaan neljäsosa-viidesosamillien heitoista. Muuten pussit ovat aina vakiokamaa, Hull sanoo.
Tv-kuva vääristää
Palataan vielä otsikon kysymykseen: pelataanko Crucible-teatterissa liian helpoilla pöydillä vai onko epätavallisissa pussituksissa kyse optisesta harhasta?
Hullin ja Tyrkön mukaan tv-kuva vääristää snookerpussien kokoa etenkin Crucible-teatterissa, joka on tilaltaan ammattilaiskiertueen pienin ja ahtain.
– MM-kisoissa tv-kamerat ovat todella lähellä. Kulma, joka välittyy tv-vastaanottimiin, on valheellinen, Hull sanoo.
– Kun pussia kuvataan läheltä ja äijä on kaukana, pussit näyttävät törkeän isoilta. Mutta ne ovat oikeasti ihan helvetin tiukat, Tyrkkö komppaa.
Tyrkkö ja Hull ovat yhtä mieltä, että keskusteluun pöytien toimivuudesta ei ole yhtä oikeaa ja selvää vastausta.
– Silloin kun palloa lyödään vallia pitkin ja mukana on myötäsivukierrettä, syntyy imuefektiä, joka vetää palloa valliin. Kun lyönti on mahdollisimman hiljainen ja reaktiivisessa verassa on pienikin veto jostain edellä mainituista syistä, voi tulla yksittäisiä ihan käsittämättömiä pussituksia. Se on monen asian summa, Hull sanoo.
– Mutta viime kädessä peliolot ovat nykyään aika pirun hyvät.
