- 10 elokuun, 2023
Tampereella suunnitellaan huppareita, joiden narusta vetämällä pystyy lähettämään tekstiviestin
Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on erilaisia puheen vaikeuksia. Uudenlaiset älyvaatteet ovat helppoja valmistaa. Niiden teknologian perusidea on sama kuin pankkikorttien lähimaksussa.
Suomessa on alettu kehittää älyvaatteita, jotka auttavat puhevaikeuksista kärsiviä ihmisiä.
Tampereen yliopiston insinöörit ja puheterapeutit suunnittelevat esimerkiksi huppareita, joiden narusta vetämällä voi lähettää tekstiviestin.
Suomessa on arviolta noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puheen ja kommunikoinnin vaikeuksia. Syynä voi olla esimerkiksi CP-vamma, dementia, kehitysvamma tai Parkinsonin tauti.
Monet nykyisin käytössä olevista apuvälineistä ovat puhelimen sovelluksia tai tietokoneohjelmia. Ne eivät sovi kaikille apua tarvitseville, sanoo logopedian yliopistonlehtori Tiina Ihalainen.
– Tietokoneiden, tablettien ja puhelinten käyttö edellyttää ihmiseltä riittävää motoriikkaa. Kaikilla ei ole siihen edellytyksiä.
Teknologian käyttöä voi rajoittaa myös esimerkiksi älyllinen kehitysvamma. Tavanomaiset mobiilisovellukset voivat olla silloin liian monimutkaisia. Lisäksi laitteet pitäisi muistaa ladata ja ylipäänsä pitää mukana.
Vaatteet viestivät radiosignaaleilla
Mustassa kangaslapussa on hopeinen lintukuvio. Kun tietotekniikan väitöskirjatutkija Asif Shaikh painaa kuviota, viereisen puhelimen näytöllä näkyvässä mobiilipelissä nuoli ampaisee kohteeseensa.
Kangaslappujen kuviot eivät ole vain koristeita. Kuvion sisältä löytyy pieni mikrosiru ja antenni – kokonaisuus, jota laboratorion tutkijat kutsuvat ”tägiksi”. Tägi on radiosignaaleilla yhteydessä esimerkiksi puhelimeen tai tietokoneeseen.
Tulevaisuudessa tägillä varustettu vaate voi auttaa esimerkiksi aivovammakuntoutujaa, joka ei muuten pysty ilmaisemaan itseään. Vaatteensa tägiä painamalla hän voisi lähettää etukäteen tallennetun teksti- tai ääniviestin omaisen tai hoitajan puhelimeen.
Tägillä olisi myös mahdollista vaikkapa käynnistää ääniviesti ihmisen itsensä mukana kulkevasta kaiuttimesta.
Tutkimusryhmän älyvaatteissa käytetään radiotaajuista tunnistustekniikkaa. Perusidea on sama kuin työpaikoilla käytettävissä tunnistekorteissa tai pankkikorttien lähimaksussa.
Tägin ei kuitenkaan tarvitse olla kosketuksessa lukijalaitteeseen, vaan vaatteen kautta saadaan viesti vaikkapa usean metrin päässä olevaan puhelimeen.
Tägi voidaan kiinnittää mihin tahansa vaatteeseen tai kodintekstiiliin. Se ei tarvitse sähköä, ja vaatteen voi pestä tavanomaiseen tapaan. Ohuet tägit eivät lisää vaatteen painoa, eivätkä ylipäänsä herätä huomiota, ellei niistä tarkoituksella tehdä koristeellisia.
Yksinkertaisesta teknologiasta iso apu arkeen
Tietotekniikan apulaisprofessori Johanna Virkki kertoo, että itse teknologiassa ei ole mitään erityisen mullistavaa. Uutta on se, että älyvaatteita suunnitellaan nimenomaan ihmisille, joilla on puheen tai kommunikaation vaikeuksia.
Virkin mukaan vammaiset ihmiset jäävät helposti sivuun tuotekehityksessä ja tutkimusrahoituksessa. Hankkeisiin ei ajatella liittyvän samanlaista taloudellista potentiaalia kuin laajemmille kuluttajaryhmille suunniteltuihin laitteisiin.
Virkki ja Ihalainen uskovat, että yksinkertaisella ja edullisella teknologialla voitaisiin saada merkittäviä parannuksia ihmisten arkeen.
Esimerkiksi teksti- tai ääniviestin lähettäminen paidan hihaa painamalla tai pyörätuolin käsinojaa puristamalla toisi monelle uusia mahdollisuuksia tarpeidensa ilmaisemiseen. Tämä lisäisi ihmisten kykyä vaikuttaa omiin asioihinsa ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Seuraava vaihe on älyvaatteiden testaaminen niillä ihmisillä, joille ne on suunniteltu. Sen jälkeen vaatteet voisivat edetä laajempaan tuotantoon. Tämä vaatisi kuitenkin huomattavaa lisärahoitusta.
Virkki painottaa, että teknologian yksinkertaisuus mahdollistaa yksilölliset ratkaisut. Jokaiselle voitaisiin tarjota heille itselleen sopivia ja mieluisia älyvaatteita.
Jos perheestä löytyy käsityöharrastaja, kodeissa voitaisiin jopa itse ommella tägejä vaatteisiin.
– Tämä ei ole mitään rakettiteknologiaa, vaan teknologiaa, mikä voisi oikeasti tulla käyttöön joka puolelle.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 23:een asti.
