- 8 maaliskuun, 2023
Parisuhdeväkivaltaa vastaan kamppaileva Tanska sääti suostumuslain kaksi vuotta ennen Suomea, ja tulokset näkyvät jo
KÖÖPENHAMINA Betinaa etsittiin kaksi viikkoa. Pienen Mønin saaren asukkaat ovat tyypillisesti sisäänpäin lämpiäviä eivätkä suuremmin toivota tervetulleeksi ulkopaikkakuntalaisia. Nyt he kolusivat koirien kanssa metsiä, puistoja ja kaupungin katuja löytääkseen Kööpenhaminasta muuttaneen nuoren naisen.
Läpimurron teki lopulta poliisi. Betinan ruumis löytyi hänen kotoaan, neljännellä etsintäkerralla. Betinan lapsuudenystävälle Susi Lerchelle asiasta kerrottiin ensimmäisten joukossa.
– Siellä oli patja, jonka päällä oli toinen patja. Yläpuolella olevaan patjaan miesystävä oli kaivertanut reiän ystäväni ruumiille ja murtanut tämän luut niin, että sai sullottua ruumiin patjaan, Lerche kertoo kotonaan Själlannin saarella Store Heddingessä.
Poliisi sai selville, että ennen ruumiin piilottamista poikaystävä oli ajanut autolla hurjaa vauhtia ympäri saarta, vierellään turvavyöhön sidottu Betina. 34-vuotiaan naisen ruumiista löydettiin 97 vammaa.
– Oikeudessa mies näytti oksettavalta. Hän vain löhösi kuulustelutuolilla. Kun häneltä kysyttiin, katuuko hän tekoaan, hän sanoi, että ei, tehty mikä tehty, Lerche muistelee.
Oikeus tuomitsi tekijän kahdeksan vuoden vankeuteen, jonka jälkeen hänet karkotetaan synnyinmaahansa Puolaan.
Sukupuolinormit ja sukupuoliroolit elävät sitkeästi yhteiskunnassa
Tanska on joidenkin tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille, ja se on hieman edellä jopa Suomen synkkiä tilastoja.
Tanskassa joka neljäs tappo liittyy parisuhdeväkivaltaan, ja parisuhdeväkivalta on siten yleisin syy maassa tehtäviin tappoihin.
Tanskan terveysministeriön ja Etelä-Tanskan yliopiston SDU:n uusimman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 118 000 naista ja 83 000 miestä oli kokenut vuoden sisällä fyysistä tai psyykkistä parisuhdeväkivaltaa.
Tanskan terveysministeriön alaisen VIVE-tutkimuskeskuksen selvitys (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2022 osoittaa, että vajaa kolmannes naisista ja reilu kymmenes miehistä on altistunut fyysiselle, psyykkiselle tai seksuaaliselle parisuhdeväkivallalle aikuiselämänsä aikana.
Molempien tutkimusten mukaan parisuhdeväkivallasta kärsivien määrä on kuitenkin pudonnut viime vuosina.
Psyykkinen väkivalta ja stalkkaus rikoslakiin
Kööpenhaminan keskustassa sijaitsee 150 vuotta vanha naisten turvakoti, nykyään Danner-niminen organisaatio. Alakerrassa on tilapäisiä asuintiloja perheväkivaltaa paenneille naisille ja heidän lapsilleen.
Toiminnanjohtaja Mette Marie Yde kertoo, että organisaation työntekijät ja vapaaehtoiset näkevät tuhansia pelokkaita ja traumatisoituneita naisia vuosittain. Yhtä taustatekijää parisuhdeväkivallalle ei ole, mutta joitakin yhtäläisyyksiä väkivaltaisissa parisuhteissa on.
– Yhteiskunnassamme elää edelleen tiettyjä sukupuolinormeja ja odotuksia siitä, minkälaisia miesten ja naisten pitäisi olla, Yde kertoo.
Monesti parisuhdeväkivalta siirtyy vanhemmilta lapsille: Jos väkivaltaa on nähnyt lapsuudessa, siihen saattaa tottua, eikä sitä välttämättä pidä poikkeuksellisena. Sama on huomattu myös miesten kriisikeskuksissa.
Yde on tyytyväinen siihen, että viime vuosina Tanskassa asiasta on alettu puhua entistä enemmän ja rohkeammin. Kiitosta saavat myös rikoslakiin tehdyt muutokset, eli suostumuslaki, henkisen väkivallan kriminalisointi sekä rangaistus vainoamisesta.
1. Tanskassa raiskauslaki määrittelee, että jos henkilö ei ole aktiivisesti antanut suostumustaan seksiin, kyseessä on väkivallanteko. Suostumukseen perustuva laki on kaksi vuotta vanha. Dannerin lisäksi muutkin järjestöt (siirryt toiseen palveluun) kehuvat lakia. Kyselyiden (siirryt toiseen palveluun) mukaan yhä useampi haluaa varmistaa entistä paremmin, että kumppani todella on halukas seksiin. Samoin tietoisuus raiskauksen rajoista on lisääntynyt.
Vastaava lakimuutos astui Suomessa voimaan vuoden 2023 alussa.
2. Psyykkinen väkivalta on kriminalisoitu, eli siitä voi saada saman rangaistuksen kuin fyysisestä väkivallanteosta: sakkoja tai korkeintaan kolme vuotta vankeutta. Myös Suomessa henkisestä väkivallasta voi saada rangaistuksen, jos siitä ja sen seurauksista on näyttöä.
3. Vainoaminen, eli ”stalkkaus”, on nykyään rangaistava teko. Siitäkin voidaan antaa sakkorangaistus tai korkeintaan kolmen vuoden vankeusrangaistus. Suomessa vainoaminen on ollut rikos (siirryt toiseen palveluun) vuodesta 2014 alkaen.
Samalla kun parisuhdeväkivaltatapauksia on raportoitu aiempaa vähemmän, raiskauksista tehtyjä ilmoituksia ja niistä annettuja rangaistuksia on entistä enemmän (siirryt toiseen palveluun). Kansalaisjärjestöjen mukaan suostumuslailla on ollut tähän suuri vaikutus.
Dannerin toiminnanjohtajan Yden mukaan aukottomia lakimuutokset eivät ole. Hän perää lisää turvakoteja ja erilaisia palveluja kaikille sukupuolille, sillä apua tarvitsevat ja avuntarpeet ovat erilaisia.
Poliisilla on riittävästi resursseja – kunhan tapauksista raportoidaan
Betinan viimeiseksi jäänyt poikaystävä vaikutti alussa unelmapartnerilta. Hän kohteli tyttöystäväänsä hyvin ja puhui hänestä kauniisti.
Jossakin kohtaa, melko yllättäen, kuvioihin kuitenkin astuivat huumeet, jotka muuttivat poikaystävän käytöksen aggressiiviseksi, mustasukkaiseksi ja kontrolloivaksi. Samoihin aikoihin Betina alkoi syödä unilääkkeitä, ja poikaystävä painosti myös Betinaa kokeilemaan muita, vahvempia päihteitä.
Lapsuudenystävä Susi Lerche sanoo, että ystävykset puhuivat asiasta usein, ja hän yritti tukea Betinaa parhaansa mukaan.
– Hän otti yhteyttä myös poliisiin, mutta mitään ei tapahtunut asian ehkäisemiseksi.
Rikosanalyytikko Kristian Løwenstein Pohjois-Sjellannin poliisista on perehtynyt parisuhdeväkivaltatapauksiin, mutta painottaa kertovansa ainoastaan omalla toimialueellaan kertyneestä kokemuksesta. Løwensteinin mukaan poliisilla on tarvittavat työkalut väkivaltaan puuttumiseen.
– Olemme hyviä valvomaan ja jäljittämään parisuhdeväkivaltatapauksia aina, kun niistä vain raportoidaan.
Miksei sitten esimerkiksi Susi Lechen ystävä saanut tarvittavaa apua monista yhteydenotoista huolimatta?
– Valitettavasti on vaikea kommentoida kyseistä tapausta, mutta poliisilla on kyllä resurssit puuttua väkivaltatapauksiin. Meidän täytyy tietenkin osata priorisoida ja viedä tapaukset tehokkaasti eteenpäin, Løwenstein vastaa.
Hän vetoaa uhreja, uhrien läheisiä tai naapureita kertomaan poliisille tapauksista aina, oli sitten kyseessä psyykkinen tai fyysinen väkivalta tai edes epäily läheisen kokemasta väkivallasta.
”Älä sano, että kyllä se vielä muuttuu, sillä ei se muutu”
Rikosanalyytikko Kristian Løwenstein sanoo, että psyykkisen väkivallan kriminalisoiminen vuonna 2019 sekä riskiarvioinnin kehittyminen Tanskassa ovat edistäneet parisuhdeväkivaltaan puuttumista.
Tanska katsoo myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden viranomaisten toimintaa.
– Esimerkiksi Suomessa viranomaiset ja kriisikeskukset tekevät hyvää yhteistyötä, ja teillä käytetään tiettyjä riskiarviomalleja, joista voimme ottaa oppia, Kristian Løwenstein kertoo.
Susi Lerchen edesmenneen ystävän tarina on vaikuttanut Lercheen itseensäkin.
Kun hänen edellisessä parisuhteessaan poikaystävä alkoi kommentoida hänen pukeutumistaan tai rajoittamaan yhteydenpitoa ystäviinsä, hän painosti poikaystävänsä hakeutumaan psykologille ja psykiatrille. Mikään ei kuitenkaan auttanut, ja lopulta Lerche pakotti itsensä lähtemään suhteesta.
Hänen mielestään Tanskan poliisin pitäisi puuttua parisuhdeväkivaltaan paljon paremmin ja maahan olisi saatava lisää turvakoteja. Ei riitä, että henkistä ja fyysistä apua sekä pakopaikkoja löytyy vain maan suurimmissa kaupungeissa.
Entä mitä Lerche haluaisi sanoa heille, jotka pelkäävät oman tai läheisensä turvallisuuden puolesta?
– Jos näet, että puolison käytös alkaa yhtäkkiä muuttua, jos hänestä tulee sairaalloisen mustasukkainen, hän alkaa kommentoida ja kontrolloida puolisonsa vaatetusta – lähde pois.
– Älä sano, että kyllä hän rauhoittuu, kyllä se käytös taas muuttuu, sillä ei, ei se muutu.
Millaisilla keinoilla parisuhdeväkivaltaa sinun mielestäsi voisi tehokkaimmin estää? Voit keskustella aiheesta 9.3. kello 23.00 saakka.
