- 12 huhtikuun, 2023
Näin urheilijat suorittavat asepalveluksen – Lauri Markkanen ja monet muut aloittavat intin ensi viikolla
Talvilajien palloilusarjojen kaudet huipentuvat loppukevään aikana, kun pudotuspelit ovat käynnissä. Maanantaina 17. huhtikuuta muutamien lajiensa huippujen on määrä aloittaa asepalveluksensa Puolustusvoimien urheilukoulussa.
Saapumiserän tunnetuin urheilija on koripalloilija Lauri Markkanen.
Huhtikuun saapumiserään valittujen joukossa (siirryt toiseen palveluun) on useita SM-mitalipeleissä mukana olevia urheilijoita, kuten Tampereen Tapparan Petteri Puhakka sekä Akaa-Volleyn Jere Tikkala ja Petteri Tyynismaa.
Miesten lentopalloliigan mitalipelit ovat jo käynnissä. Salibandyliigan perjantaina alkavassa finaalisarjassa kohtaavat Nokian KrP ja TPS.
KrP:n rivissä pelaava Juuso Ahola, 19, aloittaa asepalveluksensa maanantaina, mutta esimerkiksi finaalisarjan kolmas ottelu pelataan vasta tiistaina. Hän särmää armeijan vihreät vasta finaalisarjan jälkeen.
– Maanantaina menen käymään ja ilmeisesti saman päivän aikana pääsen pois. Kun finaalit on pelattu ja kausi loppunut, palaan takaisin ihan täysipäiväisesti, Ahola kertoo.
Salibandyn Suomen mestari ratkeaa neljällä voitolla, joten tarvittaessa ottelusarjaa jatkuu 28. huhtikuuta asti. Ahola ei vielä tiedä, miten palvelus jatkuu finaalisarjan jälkeen.
– Ilmeisesti silloin 17. päivä on mahdollista kysyä, saanko vielä olla muutaman päivän joukkueen kanssa. Voi myös olla, että joudun menemään palvelukseen samana iltana tai seuraavana päivänä.
Nyt alkavassa saapumiserässä urheilukouluun haki 230 urheilijaa, joista 99 valittiin. Maanantaina asevelvollisuutensa suorittamisen aloittaa noin 80 suomalaista huippu-urheilijaa. Helsingissä ja Kajaanissa toimivan urheilukoulun alokkaat ovat huhtikuun saapumiserässä talvilajien urheilijoita.
Lue myös: Lumi Hetta on pian asepalvelukseen astuva MM-muodostelmaluistelija, joka on yhtä kotonaan niin pääkaupungissa kuin poroaidassa
Sotilaskoulutusta ja urheiluvalmennusta
Maanantaina varusmiespalveluksensa aloittaa siis myös Lauri Markkanen, joka valittiin urheilukouluun marraskuussa 2021 (siirryt toiseen palveluun). Hän kertoi aiemmin, ettei vielä tiedä, montako päivää hän joutuu palveluksessa viettämään.
– Perusteet palveluksen kestolle ovat kaikille samat riippumatta siitä, onko kyseessä huippu-urheilija vai ei, kertoo urheilukoulun johtaja evertsiluutnantti Ville Halonen.
Urheilukoulun tärkein tehtävä on sama kuin kaikilla joukko-osastoilla eli kouluttaa sodan ajan joukkoja. Miten urheilukoulu pystyy täyttämään tehtävänsä, jos urheilijoilla on niin paljon aikaa harjoitteluun?
– Asioita koulutetaan tiiviimmässä tahdissa ja koulutuksessa hyödynnetään koulutettavien ominaisuuksia, kuten hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Sotilaan perustaitojen nopeaa oppimista edistää urheilijoiden erinomainen kyky oppia uusia motorisia taitoja, Halonen kertoo.
Hänen mukaansa urheilijoiden koulutusaika käytetään tehokkaasti. Esimerkiksi teoriakoulutusta sisällytetään itseopiskeluna muun muassa urheiluvalmennuksen oheen.
– Koulutuksessa huomioidaan myös olemassa oleva osaaminen, esimerkkinä kilpasuunnistajalla ei ole tarvetta suunnistuskoulutukselle.
Halosen mukaan keskeistä on se, että yleinen asevelvollisuus on kiinteä osa Suomen puolustusta niin nyt kuin tulevaisuudessa.
– Yleiseen asevelvollisuuteen kuuluu se, että mahdollisimman moni suomalainen suorittaa asepalveluksen. Huippu-urheilijat eivät ole poikkeus, vaan heitä koskee sama velvollisuus kuin kaikkia muitakin miespuolisia.
Puolesta ja vastaan
Huippu-urheilijoiden asevelvollisuus on vuosia ollut vedenjakaja, kun palveluksesta puhutaan vahvasti puolesta ja vastaan. Everstiluutnantti Halonen ei ota vahvaa kantaa keskusteluun. Hän toteaa, että on hienoa, kun suuren yleisön esikuvat voivat suorittaa kansalaisvelvollisuutensa.
Huippu-urheilijoiden, kuten jääkiekkoilija Mikko Koivun ja uimari Jani Sievisen, lyhyet palvelusajat (siirryt toiseen palveluun) ovat kuitenkin puhututtaneet. Sievinen nukkui kaksi yötä kasarmilla ja Koivu oli varuskunnassa reilun kuukauden.
– Mainitut esimerkkitapaukset vuosien takaa antavat helposti virheellisen kuvan palveluksesta, Halonen sanoo.
Koivun inttitaivalta seurattiin muun muassa Puolustusvoimien järjestämässä mediapäivässä. Halosen mukaan urheilukoulun julkisuuskuvaa rakennetaan nykyisin osaamis- ja suorituskykyvaatimuksien suunnasta.
– Urheilukoulussa koulutus ja palvelus järjestetään siten, että kotiutushetkellä meillä on vaatimusten mukaisen osaamisen ja kyvyn omaavia asevelvollisia sijoitettavaksi sodan ajan joukkoon. Palvelus ja koulutus järjestetään poikkeavalla tavalla, mutta lakien ja normien mukaisesti.
Uutisvälineissä on vuosien saatossa aktiivisesti seurattu etenkin jääkiekon NHL:n suomalaispelaajien palvelusaikaa tai sen lykkääntymistä.
Suomen kärkipään NHL-pelaajista vain harvat ovat suorittaneet asepalveluksensa. Yksilökohtaista tietoa pelaajista on kuitenkin saatavissa vain vähän.
Nyt urheilukouluun valittujen joukossa NHL-pelaajista on ainostaan New York Islandersin organisaatiossa oleva Robin Salo, 24. Hän on pelannut joukkueessa viimeksi joulukuussa, mutta ainakin tällä hetkellä Islanders on kiinni pudotuspelipaikassa.
Halosen mukaan yksikään urheilija tai lajiryhmä ei ole erityinen murheenkryyni Puolustusvoimille.
– Mutta onhan se selvää, että varusmiespalveluksen aloittaminen on isompi muutos sellaisille urheilijoille, joilla koko elämä on valtameren toisella puolella kuin heille, jotka asuvat kotimaassa ja joiden elämänvaihe on hieman toinen.
– Urheilukoulu on valtaosalle urheilijoista paras paikka suorittaa asepalveluksensa. Urheiluyleisön ja nuorison esikuvina olevat nuoret urheilijat toimivat hienoina esimerkkeinä suorittaessaan asepalveluksen urheilukoulussa tai muussa joukossa – nyt ja tulevaisuudessa, Halonen summaa.
Palvelukseen hyvillä mielin
Salibandypelaaja Juuso Ahola kertoo kuulleensa joukkuekavereiltaan, että urheilu-uran ja varusmiespalveluksen yhdistäminen on onnistunut hyvin urheilukoulussa.
– Toki ei alkuun niin hyvin varmastikaan, kun tehdään vähän enemmän niitä inttihommia, että opitaan käytännön tavoille.
Hän sanoo, ettei vielä tiedä, kauanko aikoo olla palveluksessa. Urheilu-uran kannalta lyhin palvelusaika olisi ”jollain tapaa parempi”, mutta se ei ole hänen päällimmäinen ajatuksensa.
– Ehkä oma lähtökohta on se, että ollaan se, mitä käsketään.
Ahola toteaa aloittavansa asepalveluksen hyvillä mielin – etenkin, jos Nokian KrP voittaa Suomen mestaruuden.
– Aika pitkiä päiviä, tunteja ja minuutteja odottaa sitä perjantaita (finaalisarjan avaus). Eiköhän se sieltä tule.
