Korkojen nousu on avannut opintolainaa lyhentäville erikoisen porsaanreiän

”Elämäsi halvin laina” -myyttiä murretaan, kun euriboriin sidottu opintolainan korko lähentelee viittä prosenttia.

Korkojen nousu on aiheuttanut opintolainajärjestelmään ristiriidan.

Jos lainaa ei lyhennä pankkiin ajallaan, velka siirtyy kokonaisuudessaan Kelan perittäväksi, jolloin korko on kiinteä neljä prosenttia – eli todennäköisesti pienempi kuin pankin perimä korko.

– Nyt kun korot ovat näin paljon nousseet, niin tosiaan tulee mahdolliseksi, että tällaisella kikalla tai toimella pystyttäisiin korkoa alentamaan. Järjestelmässä on tällä hetkellä ongelmaa ja virhettä, kun porsaanreikä on olemassa, toteaa Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK ry) puheenjohtaja Joonas Soukkio.

Opintolainan siirtyminen Kelan perittäväksi ei aiheuta lainan maksajalle maksuhäiriömerkintää. Vasta jos asiakas todetaan ulosotossa varattomaksi, tai yhdenjaksoinen ulosmittaus on kestänyt pitkään, muodostuu asianomaiselle maksuhäiriömerkintä.

Kannattaako laina siis jättää pankille maksamatta ja sopia maksusta Kelan kanssa pienemmällä korolla?

– Kaikki tiedämme, mikä markkinakorkojen tilanne on. Ne ovat nousseet, mutta tilanne elää. En lähtisi tässä kohtaa sellaista neuvoa kenellekään antamaan, että jättää laina-asiansa hoitamatta optimoidakseen hetkellistä korkotasoa, sanoo Kelan johtava asiantuntija Emmi Lehtonen.

– Jos asiakas jättää pankille lainan hoitamatta, niin siitä jää merkinnät myös pankin omaan asiakasrekisteriin, Lehtonen jatkaa.

Mainettaan riskialttiimpi

Suomen opiskelijakuntien liitto on vastustanut lainapainotteista mallia jo ennen korkojen nousua.

– Lainapainotteisuus on mielestämme ongelma. Opintolainoissa on riskejä. Kun korot nousevat, niin nousevat myös lainakustannukset, sanoo liiton puheenjohtaja Joonas Soukkio.

Yleinen kanta opiskelijoiden keskuudessa on tuntunut olevan, että lainaa kannattaa nostaa vaikkei sitä tarvitsisi opintojen rahoittamiseen.

Valtion takaama raha on nähty nollakorkojen aikana esimerkiksi halpana sijoituspääomana.

– Nyt kun ongelma on lävähtänyt naamalle, niin tästä vasta aletaan käymään keskustelua ja heräämään, että eihän tämä opintolaina olekaan ilmaista rahaa, ja tässä on näitä kustannuksia, mistä mekin ollaan yritetty varoittaa.

Soukkion mukaan vastaus löytyisi opintorahan korottamisesta.

– Opintolainakanta on viisinkertaistunut viiden-kuuden vuoden syklillä. Tarvitaan toimia opintorahan korottamiseen, eikä markkinoitaisi tätä lainaa hyvänä, nopeana, fiksuna ratkaisuna siihen toimeentulopuoleen.

Kelan kanta ei ole yhtä jyrkkä.

– Nämä ovat tietysti poliittisia päätöksiä, että minkä tyyppinen opintotukijärjestelmä halutaan. Lainapainotteisuus on tullut jo useampi vuosi sitten, kun on lisätty lainatakauksen määrää suhteessa varsinaisen opintorahan määrään, toteaa Kelan johtava asiantuntija Emmi Lehtonen.

Lehtosen mukaan Kela näkee opintolainan ennen muuta opintoja edistävänä asiana.

– Kun saa valtion takauksen, se mahdollistaa lainan saannin ja opiskeluiden joutuisan etenemisen myös sellaisille henkilöille, jotka eivät muualta saisi vakuuksia tämän tyyppiseen lainaan. Mutta markkinakorkoihin nämä (opintolainat) on kuitenkin sidottu. Totta kai ne pitää maksaa takaisin.

Onko opintolainaan suunnitteilla korkokattoa?

Nuoren ensiasunnon ostajalle suunnattuun ASP-lainaan kuuluu automaattisesti korkokatto tai tarkemmin ottaen valtion korkotuki. Käytännössä ASP-lainan korkotuki tarkoittaa sitä, että jos lainasi korot nousevat ensimmäisten kymmenen vuoden aikana yli 3,8 prosenttiin, valtio maksaa tästä ylimenevästä osasta 70 prosenttia puolestasi.

Onko opintolainaan suunnitteilla vastaavaa korkotukea?

– Ainakaan tällä hetkellä ei ole vireillä lainsäädäntöhanketta tämän osalta, mutta totta kai sekä Kelassa että sitten varmastikin myös ministeriön ja lainsäätäjän puolella selvitetään erilaisia vaihtoehtoja, Kelan tiimipäällikkö Emmi Lehtonen kertoo.

Opintolainahyvityksen toteutuessa opintolainan voi nähdä edullisena lainana korkeidenkin korkojen aikana. SAMOK ry ei pidä hyvitysmallia riittävän joustavana, mutta kriteerien täyttyessä, opintolainasta voi saada useiden tuhansien eurojen hyvityksen.

Opintolainan korkoihin voi sen sijaan tulotasosta riippuen hakea Kelalta korkoavustusta. Jos opintolaina on siirtynyt pankista Kelan perittäväksi, korkoavustusta ei voi saada.

Aiotko edelleen ottaa opintolainaa, vaikka korot ovat nousseet? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 26.5. klo 23 asti.