• 24 elokuun, 2023

Isoäiti ehti olla kuolleena lähes kaksi kuukautta ennen kuin hän oli virallisesti kuollut


Hän on matkalla lapsuutensa metsiin, luki lehdessä kuolinilmoituksen säkeessä.

Äiti ja mummo kuoli 21. kesäkuuta 98 vuoden kunnioitettavassa iässä.

Iäkkään isoäidin kuolema palvelukodissa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella oli normaali. Kuoleman toteaminen sen sijaan ei.

Kesti lähes kaksi kuukautta ennen kuin mummo todettiin virallisesti kuolleeksi, eli kuolemasta tehtiin ilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon.

Yle selvitti, kuinka tämä on Suomessa mahdollista.

Ongelma paljastui vasta hautajaisten jälkeen

Omaiset eivät osanneet epäillä ongelmia heti kuoleman jälkeen. Palvelukodin lääkäri totesi vanhuksen kuolleeksi, ja omaiset saivat hautausluvan. Hautajaiset pidettiin normaalisti.

Ongelma paljastui vasta kun vainajan tytär alkoi järjestää perunkirjoitusta. Sitä varten hän pyysi virkatodistusta seurakunnan aluerekisterikeskuksesta.

– Sieltä sanottiin, ettei täällä ole tietoa, että äiti on virallisesti kuollut.

Tytär ihmetteli, miten se on mahdollista, olihan äiti jo tuhkattu ja haudattu.

Vainajan tytär ei halua omaa tai äitinsä nimeä julkisuuteen aiheen henkilökohtaisuuden takia. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa ja asiat on varmistettu läheiseltä.

Pallottelua paikasta toiseen

Kun nainen ja hänen tyttärensä alkoivat selvittää, miksi kuolintodistusta ei ollut tehty, alkoi melkoinen pallottelu.

Tieto kuolemasta ei ollut mennyt hoivakodista Digi- ja väestötietovirastoon. Aluerekisterikeskus pyysi soittamaan hoivakotiin, hoivakoti terveyskeskukseen, terveyskeskus uudestaan hoivakotiin.

– Hoivakoti lupasi selvittää asiaa, mutta se ei selvinnyt. Kukaan ei ottanut vastuuta, vaan palloteltiin, että soita sinne ja soita tänne.

Vainajan tytär korostaa äidin saaneen hyvää hoitoa palvelutalossa. Siksikin asioiden selvittely kuoleman jälkeen tuntui ikävältä.

Kuvassa on tyhjä perukirjalomake ja kukkia heinäkuussa 2020.

Ilman kuolintodistusta ei voi pitää perunkirjoituksia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vainajan tytär oli äitinsä edunvalvoja, ja edunvalvonnan päätös olisi pitänyt toimittaa kahden kuukauden sisällä kuolemasta. Ilman kuolintodistusta sitä ei voinut tehdä, kuten ei pitää perunkirjoitustakaan.

– Koska äiti ei ollut virallisesti kuollut, en saanut hoidettua pankkiasioitakaan. Kukaan ei ottanut vastuuta. Tuntui hurjalta, että suruaikana piti perätä tällaista asiaa.

Kukaan ei ottanut vastuuta, vaan palloteltiin, että soita sinne ja soita tänne.

Vainajan tytär

Vainajan tyttärentytär soitti lopulta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ja Digi- ja väestötietovirastoon. Selvisi, että kuoleman oli todennut toinen lääkäri kuin hoitava lääkäri ja siksi ilmoitusta ei ollut tehty.

Digi- ja väestötietovirasto ei voinut auttaa, hyvinvointialueen asiakaspalvelija taas neuvoi ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen. Usean soiton jälkeen selvisi, mikä taho asiaa selvittää terveyskeskuksessa. Lopulta tuli tieto, että kuolintodistus oli lähtenyt Digi- ja väestötietovirastoon.

Omaiset saivat siis vasta elokuun puolessa välissä tiedon, että ilmoitus kuolemasta on tehty virastoon. Lähes kaksi kuukautta mummon kuolemasta hän oli vihdoin virallisesti kuollut myös yhteiskunnan silmissä.

Hyvinvointialue myöntää virheen

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue myöntää virheen ohjeistuksessa. Ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja Kirsi Oksanen sanoo, että tapaus on äärimmäisen harvinainen.

– Itse olen työskennellyt ikääntyneiden palveluissa 15 vuotta ja tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista on tapahtunut. Kuoleman toteamiseen liittyvissä ohjeissamme on valitettavasti ollut tulkinnanvaraa. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua ja tämä tapaus on todella valitettava.

Oksanen sanoo, että ohjeistus tullaan käydään läpi ja varmistamaan, ettei vastaavanlaisia viivästymisiä enää tapahdu.

Byrokratia ei tällaisissakaan tapauksissa saa olla ongelma, vaan asioiden tulee hoitua joustavasti ja viipymättä.

Kirsi Oksanen, ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja

Lääkärin pitäisi tehdä ilmoitus kuolemasta heti kuoleman toteamisen jälkeen. Vaikka useampi lääkäri hoitaa vanhusta, ei kuolintodistuksen kirjoittaminen saa unohtua, Oksanen sanoo.

– Byrokratia ei tällaisissakaan tapauksissa saa olla ongelma, vaan asioiden tulee hoitua joustavasti ja viipymättä.

Yle kertoi viime viikolla toisen hyvinvointialueen virheestä kuoleman toteamisessa. Tamperelaisessa vanhainkodissa vainaja makasi helteisessä huoneessa kolmen päivän ajan, kun paikalle ei oltu saatu lääkäriä toteamaan kuolemaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjeista paljastui puutteita tässä tapauksessa.

Yllättävän yleistä

Yle pyysi lausuntoa asiaan Digi- ja väestötietovirastolta. Sen viestintä koosti useilta asiantuntijoilta vastaukset kysymykseen. Selvisi, ettei Itä-Uudenmaan tapaus ole niin harvinainen.

– Valitettavasti vastaavankaltaisia tapauksia, joissa ilmoitus kuolemasta väestötietojärjestelmään on viivästynyt, tulee ilmi kuukausittain.

Digi- ja väestötietoviraston logo lasiovessa.

Lääkärin pitää ilmoittaa heti kuolemasta väestötietojärjestelmään. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Kun tietoa henkilön kuolemasta ei ole väestötietojärjestelmässä, perunkirjoitus viivästyy ja asioiden hoitaminen estyy.

Kuolemansyyn selvittämisestä annetussa asetuksessa todetaan, että tieto kuolemasta on ilmoitettava viipymättä väestötietojärjestelmään, kun lääkäri on todennut kuoleman tai kun kuolinpäivä on määritetty tai arvioitu.

Mauri Päivinen menetti lyhyen ajan sisällä sekä puolisonsa että poikansa. Jäljelle jäi suru, ikävä ja kuolemaan liittyvä byrokratia. Ääneen pääsee myös asianajaja Paula Kurki-Suonio, joka kertoo kuolemaa seuraavasta byrokratiasta sekä siitä, miten siihen kannattaisi varautua. Haastattelut vuodelta 2021.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *