Tuhannet Latvian venäläiset saavat pian hallitukselta kirjeen, jossa heidän käsketään muuttaa pois maasta

Ensi kuun alussa jopa 6 000 Latviassa asuvaa Venäjän kansalaista saa hallitukselta kirjeen, jossa heidän käsketään muuttaa pois Latviasta.

Syynä on viime vuoden lopussa voimaan tullut lakimuutos, joka vaatii monia pysyvällä oleskeluluvalla maassa asuvia Venäjän kansalaisia todistamaan riittävä latvian kielen taitonsa syksyyn mennessä.

Tuhannet ihmiset eivät ole ilmoittautuneet vaadittuihin kielitesteihin. Heille Latvia näyttää ovea.

– Tämä on erittäin kuuma puheenaihe, etenkin nyt kun aikaraja lähestyy, sanoo apulaisprofessori Inta Mieriņa Ylen videohaastattelussa.

Hän johtaa Latvian yliopiston siirtolaisuuden tutkimuskeskusta ja suhtautuu kriittisesti politiikkaan, jota hallitus harjoittaa maan suurta venäjänkielistä vähemmistöä kohtaan. Mieriņan mukaan toimenpiteet eivät ratkaise turvallisuusuhkia, vaan ennemminkin voivat lisätä niitä.

Vapautusta haettu terveystietoja väärentämällä

Latvian asukkaista venäjänkielisiä on yli neljäsosa eli puoli miljoonaa ihmistä. Maassa on monia alueita, joissa arjessa ei tarvitse muuta kuin venäjän kieltä.

Uusi kielitaitovaatimus koskee vain noin 20 000 ihmistä: alle 75-vuotiaita Venäjän kansalaisia, jotka ovat aiemmin olleet kansalaisuudettomia tai vaihtaneet Latvian kansalaisuuden Venäjän kansalaisuuteen.

Heistä valtaosa on yli 50-vuotiaita ja asunut Latvian alueella lähes koko ikänsä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nämä ihmiset valitsivat Venäjän kansalaisuuden, koska se oli heille yksinkertaisempaa kuin Latvian kansalaisuuden saaminen ja tarjosi muun muassa viisumivapaata matkustamista ja parempia eläke-etuuksia.

– Näillä ihmisillä on Venäjän kansalaisuus käytännön syistä, ei siksi, että he olisivat uskollisia putinisteja, Mieriņa sanoo.

Viime vuoden lopulla hallitus esitti heille ukaasin: latvian kielen perustaidot on osoitettava kokeessa syksyyn mennessä, tai maasta on poistuttava. Moni iäkäs Venäjän kansalainen on viime kuukausina päntännyt latvian perusteita ja käynyt kokeessa, jotta pysyvä oleskelulupa pysyisi voimassa.

Noin puolet on reputtanut kielikokeen, mutta voi uusia sen myöhemmin syksyllä. Kuitenkaan 5 000–6 000 ihmistä ei ole tähän mennessä ilmoittautunut lainkaan vaadittuun kokeeseen, ja jotkut ovat jopa yrittäneet luistaa siitä väärentämällä terveystietojaan.

Siksi he ovat saamassa kirjallisen kehotuksen poistua maasta kolmen kuukauden sisällä.

Hallitus pitää Venäjän kansalaisia turvallisuusuhkana

Maan hallituksen ja venäjänkielisen vähemmistön välejä ovat hiertäneet muutkin viimeaikaiset päätökset. Vajaa vuosi sitten pääkaupungissa Riiassa kaadettiin valtava neuvostoaikainen puna-armeijan muistomerkki. Maan kouluissa taas aiotaan lopettaa opetus venäjän kielellä; jatkossa koulunsa voi Latviassa käydä vain latviaksi.

– Nämä olivat tärkeitä asioita venäjänkielisille. Nyt he kokevat, että heidän toiveensa ja tarpeensa sivuutetaan, Mieriņa sanoo.

Hallituksen mukaan kielitaitovaatimus on reilu ja kohtuullinen. Se perustelee vaatimusta sillä, että maassa asuvat Venäjän kansalaiset ovat turvallisuusuhka. Venäjä väittää, että hyökkäämällä Ukrainaan se ”suojelee” siellä asuvia venäläisiä.

– Nämä ihmiset päättivät vapaaehtoisesti ottaa muun maan kuin Latvian kansalaisuuden. Se on merkki jostain, sanoi sisäministeriön valtiosihteeri Dimitrijs Trofimovs uutistoimisto Reutersin haastattelussa keväällä.

Osin samanlaista keskustelua käydään myös naapurissa Liettuassa. Siellä hallitus kertoi viime viikolla jättävänsä uusimatta yli tuhannen Valko-Venäjän ja Venäjän kansalaisen oleskeluluvat, koska pitää näitä tiettyjä ihmisiä turvallisuusuhkana.

Viime vuoden heinäkuussa julkaistussa kyselytutkimuksessa 40 prosenttia Latvian venäjänkielisistä sanoi vastustavansa ja 12 prosenttia kannattavansa Venäjän hyökkäyssotaa. Lähes puolet ei vastannut tai ottanut kantaa asiaan.

Venäjän sotaa kannattivat todennäköisemmin ne vastaajat, joilla ei ollut Latvian kansalaisuutta.

Tutkija Mieriņa myöntää, että hybridihyökkäykset ovat Latviassa todellinen uhka, ja Venäjä pyrkii propagandallaan vaikuttamaan juuri venäjänkieliseen vähemmistöön.

Hänen mukaansa Latvian hallituksen tapa reagoida uhkaan on kuitenkin väärä. Hallitus tekee hänestä virheen siinä, että se ajaa maan venäjänkieliset ja Venäjän kansalaiset ahtaalle. Tämä synnyttää tutkijan mukaan paljon vakavamman turvallisuusuhkan.

Se nimittäin lähettää koko venäjänkieliselle vähemmistölle viestin, etteivät he ole tervetulleita Latviaan.

Propagandavoitto Venäjälle

Kielitaitovaatimus ja syyskuun alussa lähetettävä muuttokehotus ovat Mieriņan mukaan lähinnä symbolisia.

Maassa vuosikymmeniä asuneiden ihmisten karkottaminen voi olla perustuslain ja EU-lainsäädännön vastaista, ja lakimuutoksesta on tehty jo paljon valituksia oikeusistuimiin. Perustuslakituomioistuin tekee linjauksen asiassa alkuvuodesta. Lisäksi mahdollisista karkotuspäätöksistä voi valittaa ja oleskelulupaa voi hakea muin perustein.

Harva, jos kukaan, siis joutuisi todennäköisesti oikeasti muuttamaan pois Latviasta. Vaatimukset koskevat muutenkin erittäin pientä osaa maan venäjänkielisestä väestöstä.

Hallituksen politiikka kuitenkin syöksee tuhannet ihmiset kuukausien tai jopa vuosien ajaksi epävarmuuteen. Se on kylmä viesti myös laajemmalle venäjänkieliselle vähemmistölle.

– Hallitus osoittaa, että näitä ihmisiä ei pidetä osana Latvian yhteiskuntaa. Tämä työntää heitä syvemmälle Venäjän vaikutuspiiriin, Mieriņa sanoo.

Venäjä on saanut jo tuntuvia propagandavoittoja Latvian kielipolitiikasta, kertoo Latvian yleisradioyhtiö LSM. Venäjän valtiollisessa mediassa ja somessa on kiertänyt laajalti suuttumusta herättänyt video liikuntarajoitteisesta 74-vuotiaasta naisesta, joka kannettiin ylös portaita kielikokeeseen Latvian toiseksi suurimmassa kaupungissa Daugavpilsissa.

LSM:n mukaan kielikokeiden vastustajat sopivat naisen kanssa etukäteen tilanteen kuvaamisesta.

Venäjän propagandan on suhteellisen helppoa esittää Latvia russofobisena maana. Latviassa heinäkuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan niin latvian- kuin venäjänkielisissä väestöryhmissä koetaan, että asenteet venäjänkielisiä kohtaan ovat huonontuneet selvästi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

”Meidän venäläisiä, ei Putinin venäläisiä”

Latviassa hallituksen politiikka venäjänkielisiä kohtaan on tutkijan mukaan muutenkin ollut sodan aikana pikemmin ulossulkevaa kuin integroivaa.

Esimerkiksi kaikki Venäjän tv-kanavat kiellettiin Latviassa viime vuonna, muuta niitä ei ole korvattu juuri millään. Tämä on tutkijan mukaan ajanut ihmisiä Latvian median sijaan muun muassa somen kautta venäläisen propagandan äärelle.

Virossa on hänen mukaansa toimittu rakentavammin: kiellettyjen venäläisten kanavien tilalle tuotetaan paljon omia, luotettavia venäjänkielisiä uutis- ja ajankohtaisohjelmia.

Mieriņan mukaan Latvian tärkein turvallisuuden tae on Nato-jäsenyys. Sisäisiin turvallisuusuhkiin ja hybridivaikuttamiseen hänellä on lääke, joka ei perustu kielitaidon pakottamiseen tai etnisen vähemmistön ahtaalle ajamiseen: syvempi integraatio ja paremmat taloudelliset olosuhteet.

– Ulossulkeva politiikka aiheuttaa turvallisuusuhkia ja sisäisiä jännitteitä. Miksi ihmiset olisivat turvallisuusuhka, jos he saisivat kunnioitusta sekä mahdollisuudet hyvään elämään ja toimeentuloon?

– Latvian väestöryhmillä on paljon enemmän yhteistä kuin eroavaisuuksia. Nämä ovat meidän venäläisiä, eivät Putinin venäläisiä. Meidän täytyy keskittyä yhteisiin haasteisiin.

Lähteet: Reuters, AP