- 13 kesäkuun, 2023
Hoitajat kertovat, millaista väkivaltaa he kohtaavat omaisilta: huorittelua, mitätöintiä, jopa tappouhkauksia
Fyysinen ja henkinen väkivalta on sosiaali- ja terveysalalla lähes arkipäivää. Huorittelua, mitätöintiä ja arvaamatonta käytöstä hoitajat saavat osakseen potilaiden, mutta yhä useammin myös heidän omaistensa taholta.
Tapasimme kaksi sairaanhoitajaa, jotka kertoivat kokemuksistaan terveydenhuoltoalalla. Heidän nimensä on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Mari. Kahdeksan vuotta terveydenhuoltoalalla.
– Vanhan päivystyksen puolella potilaan omainen uhkasi tappaa potilaan. Tiedossa oli, että omaisella on aseita. Tällöin uhka muodostui koko henkilökuntaa koskevaksi.
Useampi kuin joka viides väkivallan tekijä tai sillä uhkailija on potilaan omainen tai saattaja. Henkisen väkivallan tekijöistä useampi kuin joka kolmas.
Anna. 13 vuotta terveydenhuoltoalalla.
– Potilas oli jo poistunut ja omainen jäi vastaanottohuoneeseen. Hän tuli lähemmäs, huusi ja heilui käsiensä kanssa ja esitti asiattomia vaatimuksia.
Anna ja Mari työskentelevät uudehkossa sairaalassa, jossa käytössä ovat nykyaikaiset tilat ja tekniikka.
Mari kertoo, että uudessa sairaalassa turvallisuus on parantunut, koska osastojen ovet ovat lukossa, eivätkä omaiset voi soittaa suoraan sairaanhoitajille. Vanhassa sairaalassa omaiset pääsivät kulkemaan vapaasti ja uhkaavia puheluita tuli usein.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan omaisen epäasiallisen käytöksen syynä on usein se, että hän on tuohtunut läheisensä asian eteenpäin viemisestä tai asiat eivät tapahdu niin kuin hän haluaisi.
Yksi esimerkkitilanne on läheisen kokema kipu, johon pyydetään kipuläkettä. Jos potilasta ei ole vielä tutkittu, hänelle ei voida antaa tiettyjä kipuläkkeitä.
– Joskus se on omaisille ja potilaille ärsyttävän pitkä aika odottaa.
Pahimmillaan hoitaja voi joutua kokemaan fyysistä väkivaltaa, kun omaiset eivät tiedä, mitä hoitaja tekee tietokoneellaan.
– Mutta yhtä paha on ”s…anan huoraksi” nimittely tai jos sanotaan, että ”täällä te vaan persettä venytätte. Istutte, ettekä tee mitään”.
– Täytyy sanoa se, että yleensähän omaiset on asiallisia ja ymmärtäväisiä. Sellaisia, joiden kanssa pystyy asialliseen ja aikuismaiseen keskusteluun.
Kotihoidossa vastassa voi olla mitä vain
Paavola nostaa esille kotihoidon, jossa liikutaan yksin ja koteihin mentäessä vastassa voi olla mitä vain.
– Suomalainen sanonta ”kotini on linnani” tarkoittaa sitä, että siihen on yhteiskunnan vaikea puuttua. Laki potilaan oikeuksista on todella hyvä ja voimakas. Hoidon antaminen voi olla aika haastavaa, jos siellä on ei-toivottuja ihmisiä paikalla. Meillä onkin paikkoja, jonne mennään vartijan kanssa.
Myös Superissa on huomattu, että epäasiallinen käytös on jopa arkipäiväistynyt vuosien saatossa.
– Olen aina sanonut, että se ei ole sallittua käytöstä palkan bonuksena. Tuntuu, että työntekijöitä pitäisi suojella ihan lailla.
Tehyn työelämäasiantuntija Heli Kannisto kertoo, että heillekin tulee yhteydenottoja omaisten uhkaavasta käytöksestä. Kannisto korostaa, että terveydenhoitoalalla työtä pitää pystyä tekemään ilman, että pitää olla varuillaan omaisten suhteen.
– Uhkaavassa tilanteessa pitäisi pystyä toimimaan puheella. On myös tärkeää ilmoittaa työnantajalle uhkaavista tilanteista.
Väkivalta liittyy usein päihteisiin
Suomen pelastusalan ammattilaisten järjestön johtaja Kim Nikula toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät ammattilaisen olevan paikalla auttamassa hädän hetkellä.
– Meillä on työturvallisuuslaki, joka toteaa, että työntekijällä on nimikkeestä huolimatta oikeus turvalliseen työympäristöön ja -yhteisöön.
Kun tilanne kehittyy väkivaltaiseksi, taustalla ovat usein päihteet. Noin 40 prosenttia väkivaltatilanteista tapahtuu paikoissa, jonne ammattilainen on hälytetty paikan päälle, 42 prosenttia tapahtuu ambulanssissa.
Myös sairaanhoitajat Mari ja Anna sanovat, että usein väkivallalla uhkaava ja henkistä väkivaltaa käyttävä tekijä on päihtynyt potilas.
– Joskus joudumme ihan rajoittamaan potilasta. Apuna tilannetta rauhoittamassa on vartijat ja toisinaan poliisi.
Virkavallan tai vartijan läsnäolo mahdollistaa hoitotyön ilman, että hoitajan tarvitsee pelätä terveytensä ja turvallisuutensa puolesta.
Suomen pelastusalan ammattilaisten järjestön johtaja Nikulan mukaan työntekijän pitää välillä mennä paikan päälle varpaisillaan. Auttaja voi kohdata ampuma-aseen, teräaseen, kokea tappouhkausia ja sanallista uhkailua. Ampuma-aseita on kahdeksassa prosentissa tapauksista ja teräseita 29 prosentissa.
Työnantajan suurin velvollisuus on huolehtia, että työntekijällä on turvallista työskennellä. Myös yhteiskunnan pitää Nikulan mukaan näyttää selkeää viestiä, ettei epäasiallinen käytös ole hyväksyttävää.
– Tapaukset ovat jo niin arkipäiväisiä, että meillä pitää miettiä muita keinoja, joilla tilanteeseen voidaan puuttua. Meidän ammattiliitto on sitä mieltä, että rikoslain säädöskohdat täytyy käydä läpi ja ankaroittaa sanktioita. Tämä on viesti eduskuntaan, Nikula sanoo.
