hissin nappuloita painetaan rystysillä, ostoskärryn kahvat desinfioidaan

Koronapandemia näyttää jättäneen monen suomalaisen käytökseen pysyviä muutoksia. Yksi desinfioi kuntosalilla kaikki käyttämänsä välineet, toinen välttelee julkista liikennettä.

Yle kysyi nettisivuillaan, millaisia tapoja pandemian aikaiset toimet ovat ihmisiin jättäneet.

Ihmisillä näyttää olevan suuri tarve kertoa, sillä vastauksia kertyi nopeasti yli 500. Vastauksista piirtyy kuva, että koronatoimet ovat todella muuttaneet monien ihmisten käytöstä.

Etäisyyden hakeminen tavalla tai toisella nousi yhdeksi suurimmaksi teemaksi vastauksissa.

Muun muassa kaupassa vastaajat pyrkivät pitämään hieman pidempiä välejä, hajurakoa, kuten yksi vastaaja asian muotoili.

Etäisyyttä hakee myös Ullanlinnassa asuva helsinkiläinen Laura Jahn, joka vastasi kyselyyn. Turvavälien takia hän ei enää käytännössä käy kaupassa.

– Tilaamme kauppaostokset kotiin ihan senkin takia, että ei tarvitse mennä kauppaan ihmisten keskelle, Jahn sanoo.

Turvavälejä pyrkii pitämään myös moni muu vastaaja:

• ”Pidän kassajonossa reilua etäisyyttä edelliseen ja pidän häiritsevänä, jos joku tulee takaa aivan lähelle jonottamaan. Kartan kipeän oloisia ihmisiä. Ulkona huomioin esimerkiksi tuulen suunnan, jotta aivastus ei kulkeudu minua kohti.” Nainen, 39
• ”Kaupassa maitohyllyllä odotan, että toinen lähtee.” Nainen, 38
• ”Työpaikan ruokalassa jokaisella on edelleen oma pöytä. Kukaan ei halua enää syödä ahtaasti.” Nainen, 59
• ”En mene toimistolle, vaan jään etätöihin pienistäkin flunssa- tms. oireista. Jos joku yskii oikein rankasti lähistöllä, tekee mieli ottaa pari askelta kauemmas.” Nainen,43
• ”Vältän julkista liikennettä. ” Nainen, 50

Vähemmän julkisilla paikoilla

Moni vastaaja kertoi, että liikkuu edelleen vähemmän julkisilla paikoilla tai suurissa tapahtumissa.

Näin tekee myös Laura Jahn sekä toinen kyselyyn vastannut, nykyään Italiassa maaseudulla asuva suomalainen kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

Sekä Jahn että Scheinin kertovat välttelevänsä isoja ihmisjoukkoja. Scheinin sanoo, ettei hän käy enää ollenkaan kahviloissa tai ravintoloissa sisällä syömässä. Hän ei ole sairastanut läheistensä kanssa vielä koronaa.

– Onneksi ulkosalla syöminen on täällä Italiassa suhteellisen helppoa, Scheinin sanoo.

Avaa kuvien katselu

Helsinkiläinen Laura Jahn on sairastanut koronan lievänä. Hän kertoo välttelevänsä lauantaisin Helsingin keskustaan menemistä.

– Sinne ei ole mukava mennä, kun siellä on niin paljon ihmisiä. Ei tulisi mieleenkään enää mennä minnekään Mummotunneliin juhlimaan, Jahn sanoo.

Jahnin ja Scheininin tavoin moni vastaaja kertoi olevansa kotona enemmän kuin aiemmin.

• ”En matkustele enkä käy ravintoloissa.” Mies, 44
• ”En ole matkustanut lentokoneella kolmeen vuoteen ja vältän vieläkin uimahalleja.” Nainen, 65
• ”Olen karsinut myös turhien tuttavien kanssa tapaamiset.” Nainen, 70
• ”Välttelen ihmispaljoutta, suorastaan pelkään. Stressitasot nousevat heti ja koen oloni epämukavaksi. Se rajoittaa elämää yllättävän paljon. En haluaisi, mutta opitusta on vaikea päästä eroon. Tuntuu, että muut jatkavat elämää aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Itseltäni hauskuus on kadonnut. Hymyilen harvoin ja oloni muuttuu epämukavaksi heti, kun poistun kotoa.” Nainen, 36

Ihmiset myös tarkkoja hygieniastaan

Toinen teemoista, joka vastauksista nousee esiin, on hygieniaan liittyvät tavat. Vastanneet kertovat edelleen välttelevänsä kättelyä useissa tilanteissa. Yksi vastaaja kertoo kättelyn tuovan korona-ajoista jopa vaaran tunteen mieleen.

Kaikenlainen koskettelu koetaan myös hankalaksi. Tämän takia hissin nappuloita painetaan rystysillä, maksulaitteiden näppäimiä avaimilla.

Julkisilla paikoilla mukana olleet omat esineet, kuten puhelimet, saatetaan desinfioida viimeistään kotiin tultaessa.

Tämän lisäksi kädet pestään kotiin tullessa ja käsidesi on myös vahvasti monella käytössä ja kulkee mukana laukussa. Sitä myös toivotaan takaisin kauppoihin, sillä moni on huomannut, että sitä ei ole enää saatavilla kaupoissa sisäänkäynneillä.

• ”Koronan alkaessa meillä otettiin kotona käyttöön henkilökohtaiset käsipyyhkeet wc:ssä, tästä ei olla luovuttu. ” Nainen, 44
• ”En koske enää ovenkahvoihin tai kaiteisiin paljaalla kädellä.” Tyttö, 14
• ”En kättele, mutta en myöskään käytä keinotekoisia kyynär- tai nyrkkitervehdyksiä. Mieluummin kädet yhteen ja kevyt kumarrus.” Mies, 62
• ”Kättelystä jäi sellainen vaaran tunne, jos koski toiseen ihmiseen. Edelleen heti laitan käsidesiä, kun käteltävä ei näe.” Nainen, 61
• ”Kuntosalilla useimmiten pyyhin laitteet ennen niiden käyttöä.” Nainen, 60
• ”Kaupassa desinfioin ostoskärryjen kanto-osan tai kahvat.” Nainen, 38
• ”En osta leipää ja pullia irtomyynnistä, enkä juo limuja tai olutta tölkin suusta.” Mies, 57

Maski monelle tärkeä

Osa vastaajista kertoo myös pitävänsä maskia edelleen silloin tällöin, jos on esimerkiksi vähän kipeä.

Avaa kuvien katselu

– Sitten se aina nolottaa, että mitä ihmiset ajattelevat, että mitä tuo tulee tänne kipeänä maskin kanssa, Jahn sanoo.

Osa vastaajista kertoo pitävänsä maskia koko ajan julkisissa kulkuvälineissä, töissä tai ulkona ihmisten ilmoilla.

• ”Työskentelen päiväkodissa. Pienet lapset sairastelevat paljon, eivätkä osaa aivastella tai yskiä oikein, kun heitä flunssaisina tuodaan hoitoon. Käytän ainoana työpaikallamme FFP2-maskia edelleen.” Nainen, 47 (perussairas)

Martin Scheinin käyttää aina sisätiloissa vahvaa FFP3-maskia. Jos Scheinin pitää luentoa, hän pyytää kaikkia osallistujia laittamaan maskin. Scheinin kertoo, että myös hänen kouluikäisellä lapsellaan on Italiassa ainoana luokallaan vielä maski.

Pelkääkö Scheinin siis, että korona vaurioittaa häntä?

– En halua käyttää sanaa pelkää. Vaan olen tietoinen, mitä korona tekee. Ajattelen, että koronan sairastaneet ihmiset haluavat kieltää koronan riskin, ja minä haluan olla siitä tietoinen.

Myös koronatestejä löytyy Scheinin kotoa Italiasta vino pino. He testaavat kaikki vieraat.

– Perheessämme on yksi iäkkäämpi henkilö, jota suojelemme näillä testeillä. Hän ei ole vielä kertaakaan sairastunut. Tekemissämme testeissä on jäänyt kiinni myös oireettomia taudin kantajia, Scheinin sanoo.

Jakautunut kansa

Sekin käy vastauksista selville, että ihmiset ovat hyvin jakautuneita suhtautumisessaan koronaan.

Vastaajissa oli myös heitä, jotka kertovat, ettei koronalla ole ollut heidän elämäänsä mitään vaikutusta koko pandemian aikana.

Moni kertoo myös, että läheiset ihmissuhteet ovat koronan takia olleet edelleen erilaisen lähestymistavan takia koetuksella. Martin Scheinin myöntää, että heillä on välillä esiintynyt ristiriitaa heidän perheen tavoista joidenkin vieraiden kanssa.

– Joskus siitä testaamisesta on tullut vähän ristiriitaa. Kaikki eivät ole siihen tottuneet ja osa ihmettelee, että vieläkö te teette tuota, Scheinin sanoo.

Oli lähestyminen koronaan mikä tahansa, osa on vastauksissaan hyvin syyllistävä muita kohtaan.

Eri tavalla ajattelevia kutsutaan rumilla nimillä ja osassa vastauksissa yritetään jopa politisoida toisen puolen ajatukset.

Lisäksi vastauksissa näkyy myös luottamuspula viranomaisiin ja mediaan, myös Yleen. Osa näyttää luoneen oman maailman, jossa tieto otetaan sieltä, mistä halutaan.

Martin Scheinin ymmärtää tässä ihmisiä. Hän itse kertoo menettäneensä luottamuksen suomalaisiin asiantuntijoihin. Scheinin mielestä ei ole vielä tarpeeksi vahvaa näyttöä, että suojaustoimia voisi tiputtaa.

Myös Laura Jahn on epäileväinen, josko maailman koskaan palautuu kokonaan ennalleen aikaan ennen koronaa.

– Määrätynlainen varovaisuus on tullut jäädäkseen. Kyllä me olemme oppineet pandemiasta jotain.

Koronan pahimpana aikana puhuttiin, että koronarajoitukset tulivat iholle, tunkeutuivat ihmisten yksityiseen elämään. Niin ne vastausten perusteella todella näyttävät tehneen. Ja ovat siellä edelleen.

Vaikuttaako korona-aika edelleen elämääsi? Voit keskustella aiheesta torstaihin 8.6.2023 kello 23:een asti.