Suomessa on ihmisiä, jotka joutuvat kärsimään nälästä – rahan tai ruuan antaminen voi kuitenkin pahentaa autettavan tilannetta

Lukujen valossa Suomi on pikku hiljaa toipunut vaikeista koronavuosista. Esimerkiksi työttömien (siirryt toiseen palveluun) ja perustoimeentulotuen saajien (siirryt toiseen palveluun) määrät laskivat viime vuonna.

Silti moni putoaa yhteiskunnan turvaverkon läpi ja joutuu etsimään apua muualta. Avun antajat ovat huomanneet, että osa suomalaisista joutuu kärsimään nälkää.

Raha- tai ruokapyyntöihin voi törmätä kadulla tai sosiaalisessa mediassa. Yllättävä avunpyyntö tuntemattomalta voi pistää mietteliääksi: pitäisikö antaa apua vai kääntää selkänsä?

Myös isommassa kuvassa tilanne on ristiriitainen. Hyväsydämisiä auttajia tarvitaan, mutta toisaalta auttaminen voi vain pahentaa avunpyytäjän tilannetta.

Apua pyydetään kadulla ja somessa

– Inhimillinen hätä on lisääntynyt, toteaa Lahden seurakuntayhtymän päihde- ja asuntotyön diakonissa Meri Kalanti.

Kalanti näkee työssään, kuinka monen talous on todella tiukalla. Yhteiskunnan antamat tuet eivät auta kaikkia, sillä osa ihmisistä putoaa tukien väliin.

– On paljon ihmisiä, joiden pitäisi saada tukea, mutta jostain syystä he eivät saa. Joskus Kelalta on jopa vastattu, etteivät he osaa sanoa varmasti.

Avaa kuvien katselu

Moni etsii apua myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebookiin on perustettu auttamiseen tarkoitettuja ryhmiä.

Jelppirinki Päijät-Häme Facebook-ryhmän ylläpitäjä Sanna-Mari Nyman arvelee, että someryhmiä tarvitaan, koska siellä apua voi pyytää ympäri vuorokauden. Usein ihmiset hakevat apua vasta viimeisenä oljenkortena.

– Kun jääkaapissa ei ole mitään, iskee usein paniikki. Sosiaalitoimessa hakemuksen käsittely kestää noin viikon verran. Tämä on silloin pakkoratkaisu. Moni yrittää sinnitellä viimeiseen asti. Välillä ihmiset kertovat, etteivät tiedä enää, mitä voisi myydä.

Jelppiringin tarkoituksena on tarjota ruoka-apua tilanteissa, joissa muun avun saamisessa kestää. Ylläpitäjät julkaisevat avunpyynnöt, joihin muut ryhmäläiset voivat tarttua.

– Annamme ruokaa, ettei kenenkään tarvitse olla nälässä, kertoo ryhmän toinen ylläpitäjä Anne Kaukanen.

Ylläpitäjät ovat lisäksi auttaneet ihmisiä muun avun piiriin. Joskus avunpyytäjä on päätynyt kurjaan tilanteeseen siksi, ettei ole osannut hakea yhteiskunnan tukia ja on tarvinnut neuvoja toimeentulotukihakemuksen täyttämiseen.

Antamalla rahaa kadulla olevalle voi ruokkia ilmiöitä, joita ei tahtoisi

Vaikka köyhyys on todellinen ongelma, diakonissa Meri Kalantin mielestä Suomessa kenenkään ei tarvitse olla kerjäämisen varassa, sillä apua on tarjolla seurakunnilla, sosiaalityössä ja ruuanjakopaikoissa.

Auttaminen voi joskus jopa pahentaa autettavan tilannetta.

– Kerjääminen ei ratkaise kenenkään ongelmia. Antamalla kadulla olevalle ruokaa tai rahaa voi ruokkia samalla jotain ilmiötä, jota ei haluaisi ruokkia. Aina raha ei ole menossa ruokaan, sanoo Kalanti.

Rahan pyytäjällä voi olla esimerkiksi huumeongelma, jota saatu raha tai ruoka vain pahentaa. Joskus taustalla on myös taloudellista hyväksikäyttöä, eikä annettu raha päädy avun pyytäjälle.

Ihminen voi pyytää rahaa myös, vaikka hänellä olisi rahaa elämiseen.

– Ainahan raha on tervetullutta. Tarinoita on monia. Taustalla voi myös olla mielenterveysongelmia.

Paras tapa auttaa on ohjata ihminen avun piiriin. Esimerkiksi diakonia- ja sosiaalityöntekijät osaavat kartoittaa avun tarpeen ja auttaa saamaan tarvittavia palveluita.

Avaa kuvien katselu

Jelppirinki Päijät-Hämeen ylläpitäjät ovat tarkkoina siinä, että avun tarve on todellista. He tarkastavat aina hakijoiden taloudellisen tilanteen ennen kuin välittävät pyynnön sivuille.

Välillä on käynyt ilmi, ettei apua tarvitsevan tarina olekaan totta. Ylläpitäjät eivät myöskään halua mahdollistaa avulla esimerkiksi päihdeongelman jatkumista.

– Päihdeongelmassa rahat pitäisi riittää ruokaan, mutta ne menevät päihteisiin. Silloin olemme yrittäneet ohjata ihmisen hakemaan ongelmaansa apua, Anne Kaukanen sanoo.

Tukien leikkaaminen voi lisätä avun tarvetta

Helsingin Sanomissa tutkijat arvioivat (siirryt toiseen palveluun), että jos hallitus muodostuu Petteri Orpon (kok.) ilmoittamalla kokoonpanolla, se on sotien jälkeisen historian oikeistolaisin hallitus. Perinteisesti oikeistolaisiksi katsotut puolueet ovat ajaneet muun muassa talouskuria.

Tulee hallituksesta millainen vain, taloustutkijat arvioivat Ylelle, että talouspolitiikka tulee kiristymään tällä vaalikaudella.

Jelppirinki Päijät-Hämeen ylläpitäjä Anne Kaukanen uskoo, että tuista leikkaaminen tulee näkymään avunpyyntöjen lisääntymisenä.

– Tämän ei pitäisi olla vapaaehtoisten vastuulla. Meistä avun pitäisi tulla ensisijaisesti yhteiskunnalta, me olemme viimesijainen apu.