Ruokavirasto laajentaa lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä neljään uuteen maakuntaan: ”Tilanne on poikkeuksellinen”

Vyöhykkeen laajennuksella halutaan ehkäistä lintuinfluenssan leviäminen etenkin siipikarjaan. Tartuntavyöhykkeiden voimassaolo jatkuunee myöhään syksylle saakka.

Avaa kuvien katselu

Ruokavirasto laajentaa lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä neljään uuteen maakuntaan. Virasto tiedotti asiasta tänään tiistaina.

Tartuntavyöhyke perustettiin viime viikolla lintuinfluenssatartuntojen ehkäisemiseksi.

Ensin vyöhyke kattoi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Nyt vyöhyke laajennetaan Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen ja Uudellemaalle.

Syynä laajentamiselle on lintuinfluenssatilanteen paheneminen sekä pyrkimys ehkäistä luonnontilaisten lintujen aiheuttamia tartuntoja.

Luonnontilaisten lintujen liikkuminen ja oleskelu lisää riskiä tartuntojen leviämiselle uusille alueille. Kesän mittaan lintuinfluenssaa on todettu myös Lahden, Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueella.

Ruokaviraston mukaan lintutilallisilta on tullut toiveita vyöhykkeen laajentamisesta.

– Luomusiipikarjaa pitävät ovat toivoneet, että he voisivat suojata lintunsa myös sisätiloihin. Myös kotitarvekanoja pitäviltä on tullut paljon kysymyksiä suojauksen riittävyydestä, sanoo Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu.

Toimilla suojataan siipikarjaa

Tartuntavyöhykkeillä pyritään ehkäisemään tartunnat etenkin siipikarjaan.

– Siipikarjan suojaamiseksi on parasta laajentaa vyöhyke, koska tilanne on niin poikkeuksellinen, Kiviruusu sanoo.

Toistaiseksi Suomessa ei ole todettu tapauksia, jossa lintuinfluenssaa olisi havaittu siipikarjatiloilta.

Tartuntavyöhykkeellä on kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja. Poikkeusmahdollisuudet löytyvät päätöksestä.

Kaikille lintuja pitäville muutokset eivät ole yksinkertaisia

Käytännön muutokset eivät ole kaikille lintuja pitäville yksinkertaisia.

Näin on esimerkiksi silloin, jos esimerkiksi kesälintuja pitävillä ei ole verkotettuja ulkoiluaitauksia jo olemassa.

– Toivotaan nyt, että niitä pystytään järjestämään. Jos kaikki eivät voi suojata lintujaan sisätiloihin, toivotaan, että saataisiin ne kuitenkin verkkojen suojaan niin, etteivät lokit, varis-, peto- ja vesilinnut pääsisi pidettävien lintujen lähelle, Sirpa Kiviruusu sanoo.

Nyt tärkeää on tarkkailla lintujen terveyttä. Jos epäilys sairastumisesta herää, on tärkeää olla yhteydessä kunnan eläinlääkäriin.

Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei sille ole enää tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi.

Sirpa Kiviruusu arvioi, että tartuntavyöhykkeiden voimassaolo jatkuu myöhään syksylle saakka.

– Lokit siirtyvät suurelta osalta eteläisempiin maihin syksyllä. Seurataan tilannetta. Jos tilanne pysyy sellaisena, että tartuntoja esiintyy pääasiassa lokeissa, uskon, että tartuntavyöhykkeet pystytään perumaan. Aikaa kuitenkin menee.