Ravintola Kangasalta nousi parhaiden listalle – asiantuntijan mukaan ABC-ketju uhkaa pienten kuntien tasokkaita ravintoloita

Pienellä paikkakunnalla toimiva ravintola voi asiantuntijan mukaan nousta parhaiden listalle, jos se on uniikki. Tieto maakuntien tasokkaista ravintoloista on kuitenkin usein kiven alla.

Jos uskoo Suomen 50 parhaan ravintolan listausta, maan parhaat ravintola-annokset saadakseen pitää suunnata joko Helsinkiin,Turkuun tai Tampereelle.

Listan loppupäästä löytyy kuitenkin yllättävä paikkakunta: pirkanmaalainen Kangasala. Paikkakunnalla sijaitseva ranskalainen ravintola Paakari sijoittui listalla sijalle 49.

Paakarille sijoittuminen Viisi tähteä Median toteuttamalle listaukselle ei ole ensimmäinen.

Paakarin toisen omistajan Kirsti Leimun mukaan ravintolan menestys on tärkeä muistutus myös Helsingin ulkopuolisten ravintoloiden hyvästä tasosta.

– Kaikki hyvät ravintolat eivät sijaitse kehä kolmosen sisäpuolella. Hyviä ravintoloita löytyy tosi paljon myös sen ulkopuolelta.

Suurien kaupunkien ulkopuolella toimivista ravintoloista listaukseen pääsi Paakarin lisäksi kaksi ravintolaa.

Ammattimainen markkinointi ja uniikkius menestyksen reseptinä

Pienillä paikkakunnilla toimivat ravintolat voivat menestyä, jos ne ammentavat paikallisista raaka-aineista ja kulttuurista, arvioi Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki.

– Silloin ravintola on uniikki. Jos kopioidaan Turkua, Tamperetta, Helsinkiä ja Tukholmaa, ei ravintola ole kiinnostava, Rislakki summaa.

Paakarin Kirsti Leimu löytää menestykselle monta syytä. On intohimoa tekemiseen ja hyvät, lähellä tuotetut raaka-aineet. Esimerkiksi yritit ja sienet kerätään itse.

Menestystä selittää Leimun mukaan myös sen saama positiivinen näkyvyys.

Paakari oli mukana Aamulehden ruokakriitikon Vesa Laitisen kahdessa keittokirjassa, johon hän kokosi parhaiden pirkanmaalaisten ravintoloiden reseptejä.

Eeropekka Rislakin mukaan viestintä ja markkinointi ovat osa menestyksen reseptiä.

Yksi erinomainen esimerkki markkinoinnin merkityksestä on Rislakin mukaan maailman parhaana ravintolana pidetty Noma.

Kööpenhaminalaisesta Nomasta ei olisi koskaan tullut globaalia ilmiötä, jos se ei olisi käyttänyt kansainvälisen markkinointitoimiston palveluita. Kun Nomasta tuli iso, ruokaintoilijat ympäri maailmaa matkustivat Tanskaan.

Pienten paikkakuntien ravintoloista ei Rislakin mukaan kuitenkaan kuulu juuri mitään:

– Ympäri Suomea on hyviä ravintoloita, mutta tieto niistä on kiven takana.

Rislakin mukaan suomalaisten ravintoloiden tulisi hyödyntää enemmän nimenomaan ammattimaisia markkinointitoimistoja.

S-ryhmä ajaa kovan tason ravintolat ahtaalle pienillä paikkakunnilla

Rislakin mukaan ABC-asemat tuhoavat pienten paikkakuntien kovan tason ravintoloiden toimintaedellytyksiä.

Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu se, että ravintolaan mennään vaikkapa jollekin toiselle paikkakunnalle. Suomalaisille ravintola on usein vain matkan välietappi.

Suomalaiset arvostavatkin helppoutta ja nopeutta. Näihin tarpeisiin moottoriteiden varrella sijaitsevat ABC-asemat vastaavat täydellisesti.

Pienillä paikkakunnilla asiakkaat keskittyvätkin usein ABC-asemille. Ne tekevätkin usein pienillä paikkakunnilla sijaitsevien ravintoloiden toiminnan taloudellisesti mahdottomaksi.

– ABC-verkosto on pelkkää murhaa ajatellen pieniä, kivoja ja tasokkaita ruokapaikkoja, Rislakki toteaa.

Ravintola Paakaria ei Kangasalan ABC ole kuitenkaan kaatanut. Paakariin tehdään kulinaristisia pyhiinvaelluksia muun muassa Sipoosta ja Helsingistä asti.

Paakariin suuntaa kesäisin myös moottoripyöräilevien toimitusjohtajien porukka.

– Kun parikymmentä Harley Davidsonia pärähti tuohon pihaan, ei ollut epäilystäkään, että varaus on saapunut, Paakarin Kirsti Leimu nauraa.