Merkit viittaavat nyt siihen, että Turkki ratifioi Suomen Natoon – mutta odotetaan vielä perjantaihin

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puheet lupausten pitämisestä Suomen Nato-asiassa voivat tarkoittaa läpimurtoa, mutta tavatonta ei olisi, vaikka ne tarkoittaisivat myös keskustelujen jatkamista edelleen.

Avaa kuvien katselu

Mika HentunenNato-erikoistoimittaja

Turkki saattaa ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden vielä ennen maassa toukokuun 14. päivänä järjestettäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja. Ilmassa on nyt monta siihen viittaavaa merkkiä.

1. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi tiistaina, että Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä Natoon eri aikaan.

2. Tasavallan presidentin kanslia tiedotti keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun), että presidentti Sauli Niinistö matkustaa torstaina työvierailulle Turkkiin ja tapaa Erdoğanin perjantaina. Mukaan lähtee ulkoministeri Pekka Haavisto.

3. Niinistö antoi iltapäivällä kirjallisen lausunnon, jossa kertoi menevänsä kuittaamaan Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvän Turkin vastauksen.

4. Erdoğan sanoi keskiviikkona Turkin medialle, että ”Turkki pitää kiinni Suomelle annetuista lupauksista Nato-asiassa.”

Looginen päättely edellä mainitusta johtaisi siihen, että Niinistö ja Haavisto palaavat viikonvaihteessa kotiin mukanaan lupaus Turkin ratifioinnista.

Voi kuitenkin myös käydä niin, että Niinistö ja Haavisto kertovat keskustelujen Erdoğanin kanssa käydyn hyvässä hengessä ja jatkuvan vielä, vaikka ratifiointia voi jo pitää lähes varmana. Jälkimmäinen olisi tyypillistä Erdoğanille.

Toisin kuin Kristersson, Niinistö ei ole käynyt Turkissa kohta kymmenen kuukautta kestäneen hakuprosessin aikana. Ehkä Erdoğan haluaa juoda ensin rauhassa teetä arvovieraansa kanssa ja palata Nato-asiaan lähiaikoina?

Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat viime kuukausina nähneet, ettei Turkin hallinto toimi samalla tavalla kuin pohjoismainen hallinto. Erdoğanille ei tunnu olevan kiire minnekään.

Turkki on kuitenkin pitkin matkaa antanut ymmärtää, ettei sillä ole samankaltaisia perustavanlaatuisia ongelmia Suomen kanssa kuin sillä on Ruotsin kanssa terrorismikysymyksistä.

Turkkia kohtaan on viime aikoina lisätty painetta niin Naton päämajasta Brysselistä kuin Washingtonista. Turkki haluaa ostaa F-16 -hävittäjiä Yhdysvalloista. Valkoinen talo on kaupan jo hyväksynyt, mutta se on jumittunut Turkkiin epäluuloisesti suhtautuvaan kongressiin.

Myönnytys Suomen Nato-asiassa voisi laskea tuota painetta.

Ruotsista Erdoğan on tehnyt henkilökohtaisen vaaliteemansa, jonka puskemista hän voisi jatkaa pidemmälle kevääseen. Naton uusi tavoite tuntuu olevan se, että sekä Suomi että Ruotsi ovat jäseniä heinäkuun puolivälissä järjestettävään Vilnan huippukokoukseen mennessä.

Katseet kääntyvät nyt myös Unkariin.

Unkarin parlamentti on jälleen kerran perunut ensi viikolle suunnitellun Nato-ratifiointien käsittelyn. Se tarkoittaa sitä, että 27. päivänä alkavalle viikolle uumoiltu parlamentin ratkaiseva äänestys ei näytä toteutuvan.

Merkillistä peliä pelaava Unkari on luvannut vain sen, että se ei olisi viimeinen Suomen ja Ruotsin ratifioiva Nato-maa. Pääministeri Viktor Orbán on mitä ilmeisimmin jatkuvassa yhteydessä Erdoğaniin ja koordinoi maansa käytöstä tämän kanssa.

Asia on käytännössä täysin Orbánin hyppysissä. Unkarin hallitus on Nato-jäsenyydet jo hyväksynyt ja Orbánin Fidesz-puolueella on parlamentissa tarvittava määräenemmistö.

Unkari voisi järjestää ratifiointiäänestyksen milloin tahansa, vaikka vielä tänään.

Aiheesta lisää illan TV-uutislähetyksissä.

Tekstiä on muokattu klo 17.05 sen jälkeen, kun presidentti antoi kirjallisen lausuntonsa.