- 18 toukokuun, 2023
Vavahduttavan ennätysparannuksen kiskaisseen Belgian keihässensaation tarina ei jätä kylmäksi – ”Töihin valimoon kello 6”
– Nytkö se 82 metriä vihdoin menee?
Timothy Herman, 32, haaveili suurista, kun oli lingonnut keihäänsä taivaalle Nairobin stadionilla Keniassa lauantaina 13. toukokuuta. 82 metrin tulos olisi merkinnyt puolentoista metrin ennätysparannusta, selkärangan rasitusmurtumasta toipuvalle urheilijalle suorastaan unelmien täyttymystä. Oman valmentajan Johan Kloeckin Belgian ennätys 83,65 olisi sekin enää runsaan puolentoista metrin päässä.
Emotionaalinen hetki
Kun tulostaululle sitten ilmestyi lukema 87,35 – kilpailun lopullinen voittotulos ennen kaksinkertaista maailmanmestaria Anderson Petersiä, kauden maailmantilaston kolmosnoteeraus ja Belgian kansallisen ennätyksen räjäyttäminen 3,70 metrillä – tilanne oli 15 vuotta täydellistä heittoa jahdanneelle Hermanille emotionaalisesti raju ja vavahduttava.
– Kysyin toimitsijoilta, että eihän tuo tulos voi pitää paikkaansa? He saivat minut vakuutettua siitä, että kyllä se pitää, Herman kertoi Yle Urheilulle keskiviikkona työpaikaltaan Belgian Gentistä.
Kun oma entinen ennätys oli 80,48 ja takana uralta yhteensä kuusi yli 79 metrin kilpailutulosta, hämmennyksen ymmärtää.
– Ennen matkaa harjoituksissa mitattiin keihään lähtönopeuksia, ja lukemat antoivat ymmärtää, että olen ainakin lähestymässä elämäni kuntoa. Mutta ei tuollaista voinut odottaa.
Amatööriurheilija
Yleisurheilun maailmantilaston kärkipaikoilla ei nykyään juuri edes käväise amatööriurheilijoita, mutta itseään elämäntapaheittäjäksi ja keihäänheiton harrastajaksi luonnehtiva Herman on nimenomaan sellainen.
Kun belgialainen yleisurheilun managerilegenda Wilfried Meert antoi Yle Urheilulle Hermanin yhteystiedot, hän muistutti, että valimon äänekkäältä ja vaaralliselta lattiatasolta ei työaikana haastatteluja voi antaa.
Nairobiin Herman ei sen hetken matalan lähtötasonsa takia saanut valmentajalleen edes matka-avustusta, vaan hän lähti Keniaan yksin. Heitot kuvasi ystäväapuna portugalilainen valmentaja Carlos Tribuna.
Parhaiten Hermanin huippuyleisurheilijalle hyvin poikkeuksellista elämäntilannetta kuvaavat kilpailun jälkeiset tapahtumat lauantaina illalla.
Suoraan kentälle
Kilpaveikot lähtivät Kip Keino Classicsin eli WA Continental Gold Tourin osakilpailun suosittuun bankettiin syömään grillattua antilooppia. Herman taas starttasi pikaisen suihkun jälkeen kohti lentokenttää, jotta ehtisi sunnuntaina hyvissä ajoin Brysseliin ja sieltä 55 kilometrin päähän Gentiin.
– Maanantaiaamuna menin töihin valimoon kello 6. Tällä elätän perheeni. Jos olen poissa töistä, en myöskään saa siltä ajalta palkkaa.
Herman on laitosmies-konekorjaaja erilaisia prosessiteollisuuden osia valmistavassa alumiinivalimossa. Askeleita kertyy keskimääräisen työvuoron aikana noin 20 000 pitkin suuria tuotantotiloja ja käsillekin riittää puuhaa erilaisten työkalujen parissa.
– En saa yhteiskunnalta rahoitusta. Jos heitän tällä kaudella jatkossakin hyvin, saan ehkä ensi kaudeksi urheiluministeriön avustusta, mutta se myönnetään vasta marraskuussa.
Omien, pienten sponsoriensa tuet Herman käyttää täysimääräisesti esimerkiksi harjoitusleireihin, valmentajakuluihin ja kehonhuoltoon.
Vaikka Belgia saavutti Tokion olympia-, Eugenen MM- ja Münchenin EM-kisoissa yhteensä 15 yleisurheilumitalia, laji on maassa esimerkiksi jalkapallon ja pyöräilyn rinnalla rahoituksellisesti pieni.
Järkevä treeniohjelma
Kun palkkatyö on fyysistä ja urheilulajin maine terveysriskinä mitä synkin, 32-vuotias keihäänheittäjä treenaa niin sanotusti järjen kanssa.
– Vaikka syön terveellisesti, menen aikaisin nukkumaan enkä käy baareissa, olen palkkatyön ja keihäänheiton yhdistelmän takia koko ajan alipalautuneessa tilassa. Se pitää huomioida harjoitusohjelmissa.
Herman harjoittelee viidesti viikossa: kahdesti mukana on keihäs, kahdesti mennään punttisalille ja kerran treenataan kentällä nopeutta.
Kilpailuja mies on pitkällä urallaan kiertänyt kotimaan lisäksi lähinnä lähialueilla Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa, mieluiten arki-iltoina.
– Viikonloput haluan pyhittää vaimolleni ja kahdelle tyttärelleni.
Seuraavaa kilpailuaan Herman ei vielä tiedä, mutta Nairobin jättilaakin jälkeen hän voi antaa kropalleen tarvittavaa palautumisaikaa.
Budapestin suora MM-raja ylittyi yli kahdella metrillä, ja viime vuonna EM-Münchenissä arvokisadebytoinut belgialainen saa MM-tulikasteensa elokuussa. Uran huipennukseksi hän suunnittelee Pariisin olympiakisoja 2024.
Suomessa Belgian nyt entisen ennätysmiehen Johan Kloeckin ja Luc Vanmaldegemin valmentama heittäjä on erikoista kyllä kilpaillut vain kerran, Vaasassa 2017. Nyt tekisi mieli, mutta ainakaan keskiviikkoon mennessä mitään ei ollut tarjottu. Turun Paavo Nurmi Gamesin, kovan keihästapahtuman, toimitusjohtaja Jari Salonen totesi Yle Urheilulle, että yleisellä tasolla on kiinnostavaa nähdä, mihin Hermanin tulostaso friikkisuorituksen jälkeen asettuu.
Urheiluliiton lajivalmentajan Petteri Piirosen seurannassa Herman on ollut jo pitkään.
– Todella hyväjalkainen ja nopea heittäjä, jolle ongelmia ovat tuottaneet yläkropan voimatasot. Siinä on ollut epäsuhta.
Äkkiseltään moni pohti, saiko Herman Nairobissa esimerkiksi massiivisia myötätuuliapuja, mutta sellaisesta ei ollut kyse.
– Nairobin stadion on sellainen, ettei niitä ole valtavasti tarjolla. Kyse oli vain täydellisestä onnistumisesta eikä mistään tuulilotosta. Tuollainen ennätysparannus (6,87 metriä) on äärimmäisen harvinainen, kun pohjalla on jo 80 metrin tulos, Piironen sanoo.
Esimerkiksi Tero Pitkämäki paransi ennätystään 5,60 metriä, kun heitti kesällä 2005 ennätyksekseen jääneen tuloksen 91,53.
Kesäkuussa 2013 Pitkämäki puri kylkileikkauksesta toipilaana katsomossa hammasta, kun Tuomas Laaksonen heitti 81,73 ja paransi myrskylukemiin yltyneessä myötäisessä ennätystään 6,52 metriä. Pitkämäellä olisi niissä oloissa riittänyt kauraa jopa 92–93 metriin.
Belgian yleisurheilun isoin vuosittainen tapahtuma on Timanttiliigan osakilpailu Ivo van Damme Memorial, mutta sen ohjelmaan miesten keihäs ei tyypillisesti kuulu.
– Rahakkain taso on Flanderin cup, jossa osakilpailuvoitosta saa noin 50 euroa, Herman naurahtaa.
Timothy Herman kertoo tuntevansa Suomen keihäshistorian ja lajin aseman hyvin. Pitkämäki oli hänelle jopa esikuva ja Seppo Räty muutenkin kiinnostava hahmo. Kahteen nimimieheen eli Aki Parviaiseen ja Antti Ruuskaseen hän tutustui Portugalissa runsas vuosikymmen sitten.
Perustaso 82 metriin
– Aki valmensi minua silloin. Herman tuli kysymään, saisiko treenata meidän (siirryt toiseen palveluun) kanssamme ja ilman muuta sai. Oikein mukava oppimishaluinen kaveri, jolla oli todella räjähtävät jalat. Yläkroppa oli vielä ohuenlainen ja mies nuori. Oli mukava treenipäivä, Ruuskanen muistelee.
Hän seuraa kiinnostuneena belgialaisen kauden jatkumista.
– Fiksu kaveri, jos lepää nyt kunnolla. Tuo heitto on laittanut kropan koville. Iso voitto olisi, jos hän nyt saisi tason vakiintumaan tällä kaudella vaikka 82–83 metriin. Sieltä se iso laaki olisi uudestaankin mahdollinen.
