- 20 heinäkuun, 2023
Useita mansikkatiloja kohtasi tänä kesänä katastrofi: ”Valtaosa vuoden tuloista jäi saamatta”
Mansikanviljelijä Taru Syrjälä katsoo peltoa edessään. Siinä kasvaa mansikkaa, eikä tilanne näytä hyvältä.
– Näin huonoa mansikkasatoa ei ole minun historiassani tullut vielä koskaan vastaan. Puhutaan tuhansista kiloista, Syrjälä sanoo.
Mansikka on Kanta-Hämeen Lopella sijaitsevan tilan pääelinkeino.
Normaalisti myyntiin saadaan satoja viiden kilon mansikkalaatikoita. Nyt niitä on ollut vain muutama, eikä tulevista ole tietoa.
– Eihän tämä nyt hyvältä tunnu, valtaosa vuoden tuloista jäi saamatta. Mutta ei auta jäädä tuleen makaamaan, näillä mennään nyt tämä vuosi.
Mansikkasato jää paikoin erittäin huonoksi
Syrjälät eivät ole yksin ongelmansa kanssa. Mansikkasato on jäämässä osalla tiloja erittäin huonoksi.
Tilanne vaihtelee kuitenkin paljon saman maakunnan sisälläkin.
– Tilakohtainen vaihtelu on tänä vuonna ollut todella suurta. Osalla mansikkatiloista on koettu suuria tuhoja, osa taas pääsee kohtalaiseen satotasoon, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton asiantuntija Tomi Pousi kertoo.
Eniten sato-ongelmia on liiton tietoon tullut Hämeen seudulta. Myös muualla Etelä-Suomessa mansikan sato on jäänyt monin paikoin vähäiseksi.
Takana ovat kevään ja alkukesän halla sekä sitä seuranneet kuivuus ja rankat sateet.
Satovakuutuksia tai korvauksia tuhoutuneesta sadosta eivät mansikanviljelijät Pousin mukaan saa.
Myös ypäjäläisen Kärkäisen puutarhan Ville Kärkäinen sanoo, että alkukesän mansikkasato jäi heikoksi.
– Pääsatolajikkeet menivät aivan penkin alle. Ensin oli kylmää, sitten kuivuutta. Sadonkorjuun aikaan tulivat rankkasateet.
Kärkäisestä säähaasteet kuuluvat marjanviljelyyn. Niihin tilalla on reagoitu esimerkiksi hajauttamalla viljelyä niin, että kausi saadaan pidemmäksi.
– Nyt aletaan juuri kerätä syysmansikkaa. Sitä näyttää tulevan tosi hyvin, Kärkäinen sanoo.
Myös mansikan tunneliviljelyn suosio on kasvussa. Kun vuonna 2016 tunneleissa viljeltiin kymmenen hehtaaria mansikkaa, nyt vastaava luku on 71 hehtaaria.
– Ehkä säiden ja olosuhteiden meneminen nykyään ihan laidasta laitaan on osittain syynä tunneliviljelyn kasvaneeseen suosioon. Siinä sääolosuhteet eivät vaikuta niin paljon ja mahdollisuuksia on myös eri lajikkeisiin kuin avomaalla, Tomi Pousi arvelee.
Samalla viikolla hallantorjuntaa ja kastelua
Loppilaisella Syrjälän tilalla mansikkaa on noin kymmenen hehtaaria viidellä eri pellolla. Viimeisin pelto perustettiin tänä keväänä.
Mansikkaa tilalla on viljelty vuodesta 1987. Taru ja Sami Syrjälälle tila siirtyi 2008, eivätkä he aio ihan helposti mansikoistaan luopua.
Tämän vuoden katastrofin takana on etenkin alkukesän kuivuus.
– Touko-kesäkuussa ei tullut yhtään sadetta. Pumppasimme pelloille vettä, mutta se ei auttanut, Sami Syrjälä kertoo.
Alkukesästä tilalla tehtiin samalla viikolla hallantorjuntaa ja kastelurumbaa.
Äärimmäisemmiksi muuttuvat sääolot näkyvät yhä vahvemmin mansikanviljelijän työssä.
– On tosi kuumaa tai tosi kylmää, tai sitten sataa hirveästi tai ei sada yhtään. Tavallaan normaali sää puuttuu, Taru Syrjälä pohtii.
Mansikanviljelyä pariskunta aikoo jatkaa, sillä siinä on ihan erityinen fiilis.
– Mansikka on hyvin tunteita herättävä asia. Paljon lehdissäkin puhutaan mansikan hinnasta, laadusta tai siitä, koska sitä saa. Siitä tulee semmoinen kiva kesäpöhinä.
Alkuviikosta tilalla koettiinkin vihdoin ilon hetkiä.
– Saatiin ihan ensimmäiset viiden kilon laatikot myyntiin. Asiakkaat ovat olleet iloisia. Kun soitetaan, että onko teillä mansikoita, on ollut kiva sanoa puhelimessa, että kyllä meillä nyt on.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21.7.2023 klo 23:een saakka.
