- 30 maaliskuun, 2023
”Tuskin natsi-Saksassakaan oli niin totaalista median ohjausta” – mediatutkijat katsoivat Venäjän tv-uutiset sodan ensi kuukausilta
Eri maiden poliittinen kehys vaikutti siihen, miten niiden televisiokanavilla uutisoitiin Ukrainasta sodan ensimmäisinä kuukausina.
Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston kokoaman kansainvälisen tutkijaryhmän selvitettyä, millaisen kuvan yhdeksän maan televisiouutiset välittivät Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan alkuvaiheesta.
Ryhmä tutki uutisia parin kuukauden ajalta, alkaen hyökkäyksen alusta 24. helmikuuta 2022.
Tarkastelun kohteina olivat länsimaista Britannia, Italia, Suomi ja Yhdysvallat. Lisäksi ryhmä tutki Venäjän ja Kiinan sekä kehittyvien talouksien Brics-ryhmän maiden, eli Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan, tv-uutisia. Sodan kohteeksi joutuneen Ukrainan tv-uutisia ei voitu tutkia.
Tutkijoiden löytämät erot ovat huomattavia.
– Vaihtelevat ”totuudet” vastaavat geopoliittisia näkökulmia, sanoo tiedotusopin professori emeritus Kaarle Nordenstreng.
Nordenstreng vertaa Venäjän mediaa natsi-Saksaan
Määrällisesti kattavin oli Venäjän valtiontelevisio. Sen Vremja-uutislähetys, jonka neuvostoajoilta periytyvä nimi tarkoittaa aikaa, täyttyi kokonaan uutisilla ”erikoisoperaatiosta”, kuten sotaa Venäjällä kutsutaan.
Venäjän televisiouutisissa sodan osuus kohosi 100 prosenttiin. Raportin mukaan ”kaikki uutisjutut yhdeksänä päivänä oli omistettu yksinomaan sotaan littyville aiheille”.
– Venäjän uutisten tapa raportoida sodasta on ennenkuulumaton, sanoo Nordenstreng Ylen puhelinhaastattelussa.
– Tuskin natsi-Saksassakaan oli niin totaalista median ohjausta kuin mistä tämä Venäjällä nähty raportointi kertoo, hän vertaa.
Sanaa sota ei tosin mainittu. Samoin vältettiin puhumista talouspakotteista. Raportin mukaan tätä sanaa ei mainittu esimerkiksi uutisjutussa, jonka aiheena oli insuliinin saaminen Venäjälle.
Venäjän tv-uutiset väitti sodan syyksi ”siviiliväestön suojelua”
Venäjän käynnistämän hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä puolet uutislähetyksen ajasta oli omistettu sotaretken oikeuttamiselle.
Operaation syyksi esitettiin Itä-Ukrainassa sijaitsevan Donbasin siviiliväestön suojelu. Rintamatilanne jäi vähemmälle huomiolle. Sille omistettiin vain kymmenesosa lähetysajasta.
Virallisessa mediassa sotatapahtumat koostuvat Venäjän voitoista ja sen ”vapauttamista” alueista.
Venäläiset sotilaat kuvataan sankareina, jotka pelastavat siviileitä ukrainalaisilta nationalisteilta ja läntisiltä palkkasotureilta.
Professori Nordenstreng kuvailee uutisten mobilisointia sodan palvelukseen ainutlaatuiseksi television historiassa.
Raportti muistuttaa, että Venäjän television katsojilleen antama kuva sodasta on täysin toinen kuin se, jonka yleisöt lännessä näkevät.
Kiinan televisio ei korosta Euroopassa käytävää sotaa
Kiinan keskustelevisio omisti Ukrainassa käydylle sodalle vain seitsemän prosenttia uutisten lähetysajasta.
Tampereen yliopistolla työskentelevän tutkija Tao Zhangin mukaan tämä kertoo siitä, että Kiinan television uutisissa kotimaan tapahtumat painottuvat kansainvälisiä asioita enemmän.
Zhang muistuttaa kuitenkin, että aihetta on Kiinassakin seurattu ahkerasti. Vertauskohtaa pitää hakea Yhdysvaltain Irakissa käymän sodan ajoilta.
Hänen mukaansa kansalaisten kiinnostuksen tasoa ei voi Kiinassa päätellä uutisten tarjonnasta, jota määrittelee Kiinan virallinen politiikka.
– Sodan alusta lähtien on Kiinan hallitus ottanut jatkuvasti esille rauhanneuvottelut, muistuttaa Zhang vastatessaan sähköpostitse Ylen kysymyksiin.
– Tämä julkisen politiikan kanssa sopusoinnussa oleva viesti välitetään myös kotimaiselle yleisölle
Yhdysvallat ja Nato saavat Kiinan televisiossa puolestaan syyn sodan laajentamisesta asetoimituksilla.
Siviilien tilanne nousee vain harvoin esille Kiinan uutisissa. Näiden ahdinko johtuu yleensä Venäjän toimista, mitä ei Kiinassa haluta painottaa.
Länsi-Euroopassa on jouduttu huomaamaan, ettei Venäjän hyökkäystä tuomita eteläisissä maissa yhtä tiukasti kuin Euroopassa.
Maantieteellinen etäisyys näkyy myös tv-uutisten painotuksissa. Raportissa tutkittujen Brasilian, Etelä-Afrikan ja Intian televisiouutissa näkyy, että oman maan asiat ovat lähempänä.
– Brasiliassa oli tutkimuksen ajankohtana tulossa presidentinvaalit, sanoo Zhang.
– Intiassa taas uutiset keskittyvät yleensä oman maan politiikkaan ja johtajiin.
Nordenstrengin mukaan näissä maissa vältetään sellaista raportointia, joka tuo sodan melskeen lähelle katsojaa.
– Esimerkiksi Etelä-Afrikan televisio välittää vähän kuvia rintamalta, mutta paljon keskusteluita sodan merkityksestä Afrikalle, sanoo Nordenstreng.
Suomen tv-uutisissa korostui kansallinen turvallisuus
Venäjän lähellä sodan aiheuttama järkytys on on näkynyt myös tv-uutisissa.
Raportti muistuttaa, että suomalaisilla sodan uhka on juurtunut kollektiiviseen muistiin maan historian vuoksi. Ukrainan maantieteellistä asemaa verrataan Suomeen.
Suomessa Ylen tv-uutisissa korostui turvallisuus. Maan kansallinen turvallisuus ja puolustusliitto Naton suosio olivat aiheina yli neljäsosassa tarkastellusta aineistosta. Teemaa käsitelleitä juttuja oli 26 kaikkiaan 94 tutkitusta jutusta.
– Suomi erottuu kansallisen turvallisuuden korostajana enemmän kuin esimerkiksi Britannia, huomauttaa Nordenstreng.
Raportin mukaan Venäjän näkeminen sodan aggressoriksi selittää kielteiset äänenpainot sitä kohtaan. Kuitenkin Ylen perinteisiin kuuluva pyrkimys objektiiviseen raportointiin ilmenee myös tutkimusaineistossa, kun tapahtumien tarkastelussa tehtiin ero Suomen, Ukrainan ja Venäjän näkökulmien välille.
Raportin mukaan sodan uhrien ja hätkähdyttävän kuva-aineiston näyttäminen käynnisti Suomessa keskustelun siitä, millaisia kuvia on sopivaa julkaista mediassa.
Britannian BBC juonsi lähetykset Ukrainasta
Britannian yleisradioyhtiöllä BBC:llä korostuvat siviileihin ja pakolaisiin liittyvät uutiset, joita oli tarjonnasta kolmasosa. Myös taistelutapahtumista ja pakotteista raportoitiin laajasti.
Suomessa korostunut turvallisuuspoliittinen näkökulma jäi brittikanavalla sodan alun seurannassa vähemmälle huomiolle. Tätä aihetta käsiteltiin joka kymmenennessä jutussa, usein Britannian näkökulmasta.
BBC:n katsotuin uutislähetys, News at Six, seurasi Venäjän hyökkäystä tiiviisti. Uutisohjelman kesto kaksinkertaistui. Raportti huomauttaa, että Suomessa näin ei tehty, koska uutislähetystä seuraa yleensä A-studion lähetys.
BBC:n lähetys juonnettiin viikon ajan Ukrainasta, ensin Kiovasta ja sitten Lvivistä. Tämän jälkeenkin paikalla olleiden kirjeenvaihtajien merkitys oli huomattava.
Professori Nordenstreng tulkitsee, että läntisen raportoinnin ote on ”aika tunteenomainen”.
– Britanniassa ja myös meillä keskityttiin päiväkohtaiseen uutisvirtaan, sekä sotilaiden ja poliitikkojen kommentteihin, sanoo Nordenstreng.
– Televisiouutisten kuva vie katsojan mukanaan.
