- 1 maaliskuun, 2023
Suurhyökkäys juuttuu mutaan – Venäjän Ukrainassa käymä sota on jumittumassa juoksuhautoihin
– Sää on nyt sodassa tärkein määrittävä tekijä, sanoo tutkija Nikolai Mitrohin.
Jo viime vuonna hän oli sitä mieltä, että helmikuun puolivälin jälkeen talvihyökkäyksen toteuttaminen on mahdotonta kelirikon takia. Maalis-huhtikuussa mustan mullan maa on jo kulkukelvoton.
Yllätykset ovat silti mahdollisia.
– Ei kannata aliarvioida venäläisten kenraalien idiotismia. He kykenevät tekemään mielikuvituksellisia asioita, lisää Mitrohin.
Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen tavoitti venäläisen tutkijan Mitrohinin Saksasta Bremenin yliopistosta, jossa tämä toimii Itä-Euroopan tutkimuskeskuksen vierailevana tutkijana.
Osapuolet kaivautuvat juoksuhautoihin
Sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö sanoo Ylen haastattelussa, että Venäjän käynnissä oleva operaatio on suurhyökkkäys vain lainausmerkeissä.
– Se ei ole kovin suurelta näyttänyt. Rintamalinja on lyhentynyt ja kumpikin osapuoli on keskittänyt sen tuntumaan lisää joukkoja, sanoo Käihkö.
Samalla ne ovat ryhtyneet kaivautumaan juoksuhautoihin. Molempia vaivaa myös pula kalustosta.
Mitrohinin mukaan Venäjä valmisteli hyökkäystä, mutta havaitsi, että sotilaille ei riitä talvivarusteita eikä edes panssarikalustoa. Tämän lisäksi pula tykistön ammuksista hillitsee sotatoimia.
– Osapuolet kuluttavat nyt niin paljon ammuksia, että eivät voi jatkaa sotatoimia nykyisellä voimalla, Mitrohin arvioi.
Ammuspula näkyy jo taistelukentällä
Käihkö muistuttaa, että Venäjä käytti viime vuonna ammuksia valtavia määriä, mikä on pakottunut sen nyt vähentämään tykistötulen käyttöä.
Molemmat tutkijat muistuttavat, että sekä Venäjä että Ukrainan läntiset tukijat pyrkivät lisäämään ammustuotantoa. Tykistökeskityksissä kuluva ammusmäärä on kuitenkin ollut sellainen, että esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltain kuukauden tuotanto riittää Käihkön mukaan vain Ukrainan muutaman päivän tarpeeseen.
– Jos molemmille osapuolille tulee pulaa ammuksista, niin sodan intensiteetti laskee ja rintamalinjat muuttuvat pysyvämmiksi, sanoo Käihkö.
Mitrohin mukaan Venäjän joukot taistelivat sodan alussa 20 suunnalla, mutta nyt taisteluja käydään enää 5–6 alueella, Mitrohin sanoo. Hän pitää todennäköisenä, että sotatoimet heikkenevät.
– Se voi merkitä kuolonuhrien määrän vähenemistä, mutta ei tarkoita sitä, että tulee rauha, sanoo Mitrohin.
Asemasota hyödyttää Venäjää
Käihkö muistuttaa, että näin muodostuva tilanne hyödyttää enemmän Venäjää kuin Ukrainaa, jonka on tavoitteidensa saavuttamiseksi pakko päästä vastahyökkäykseen.
– Kartasta näkee, että Venäjä miehittää vajaata viidesosaa Ukrainasta. Venäjän viime vuoden helmikuun jälkeen valtaamista alueista Ukraina on vapauttanut noin puolet, sanoo Käihkö.
Mitrohin arvioi, että Ukraina ei kykene taistelemaan takaisin kaikkia niitä alueita, joita Venäjä valloitti helmikuussa 2022 aloittamassaan hyökkäyksessä.
Mitkä ovat Kremlin valloitusaikeet?
Mitrohinin mukaan Kremlin aikeita voi päätellä siitä, että Krimille ja Mariupolin jälleenrakennnukseen ”kaadetaan rahaa”, mutta ei esimerkiksi Sjeverodonetskiin.
Käihkö katsoo, että sodan kulun arvioiminen on ennenaikaista.
– On mahdollista, että Ukraina pystyy palaamaan helmikuun 2022 rajoille, sanoo Käihkö.
Hän lisää kuitenkin, että se ei ole helppo tehtävä, eikä Ukrainan armeijan pystymisestä tähän ole varmuutta.
Tämä riippuu sekä länsimaiden tuesta Ukrainalle että siitä, mitä Venäjä tekee.
Käihkön mukaan Venäjän vähimmäistavoite voi olla Donbasin alueen ja Krimin maayhteyden pitäminen hallussaan.
Ukrainalle sota on olemassaolon kysymys
– Tämä voisi riittää Putinille myytäväksi voittona omalle kansalleen, sanoo Käihkö.
– Mutta eihän Donbas ole tälläkään hetkellä kokonaan Venäjän hallussa.
Ukrainalaisille sota on olemassaolon kysymys. Käihkö muistuttaa, ettei Ukrainan länneltä saama tuki ole ollut riittävää, kun Venäjä yhä miehittää osaa maasta.
Mitrohinin mukaan riippuvuus länneltä saadusta avusta on Ukrainalle myös ongelma:
– Jos Yhdysvallat on valmis joka viikko kirjoittamaan kahden miljardin dollarin šekin ammuksiin ja kalustoon, Ukraina voi jatkaa taistelua nykyisessä laajuudessa, Mitrohin sanoo.
Jatko riippuukin länsimaiden tuen pysyvyydestä ja Ukrainan menestyksestä taistelukentällä.
