Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa joka viidennellä on rikostaustaa – tutkija pitää määrää erittäin korkeana

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 20 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä on tuomittu rangaistukseen tuomioistuimessa. Aiemmin vastaavia tuloksia on saatu Ruotsista, mutta nyt asia on tutkittu myös suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Tutkimus on koottu yhdistämällä Tilastokeskuksen aineistoja vuosilta 2000–2019. Tutkittavana on ollut 2201 suomalaista toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, joiden joukosta on tunnistettu rikostuomion saaneet henkilöt.

Suurin osa rikoksista on liikenteeseen liittyviä sakkorangaistuksia, kuten rattijuopumuksia tai liikenneturvallisuuden vaarantamisia. Joukossa on myös henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia. Rikosten määrästä 8,8 prosenttia on ehdollisia tai ehdottomia vankeusrangaistuksia.

Tutkimuksen johtaja, Oulun yliopiston professori Juha-Pekka Kallunki pitää tutkimuksen tulosta erittäin korkeana. Siitä huolimatta, että rikoksesta tuomittujen osuus pörssiyritysten johtajissa ei välttämättä poikkea samanikäisten, vastaavan koulutustason ihmisten rikostuomioiden yleisyydestä.

Tutkijoiden mukaan korkeakoulutetuista suomalaisista miehistä on ennen 54 vuoden ikää tuomittu 23,7 prosenttia.

– Riippuu tietenkin vertailukohdasta, mutta tässä on tärkeä muistaa johtotehtävien vastuullisuus. Niissä edellytetään luotettavuutta ja sopivuutta myös henkilökohtaisten piirteiden osalta.

Tutkimuksessa huomioidut rikokset ovat tapahtuneet joko ennen tehtävään astumista tai sen aikana, mutta ei henkilöiden eläköitymisen jälkeen.

Suurin osa johtohenkilöistä, joilla on rikostaustaa, on miehiä. Naisia tutkimusaineistossa on 15 prosenttia, mutta he edustivat tuomioista viittä prosenttia.

– Tämäkin [tutkimus] osoitti sen, että nimittämällä naisia me ainakin automaattisesti nimitetään vähemmän rikoksista tuomittuja yhtiöiden johtoon.

Lisää: Väkivaltaa, toistuvia rattijuopumuksia, jopa vankeutta – tutkimusryhmä penkoi yritysjohtajien taustoja ja kävi ilmi, että useilla on rikostuomioita

Osakkeenomistajille rikoksen nimikkeellä on merkitystä

Rikostuomion saaneiden keski-ikä tuomiohetkellä oli noin 39 vuotta. Kallungin mukaan tämä osoittaa, että kyse ei ole esimerkiksi nuoruuden harkintakyvyn puutteesta.

– Tuomitut ovat siis jo työurallaan pitkälle edenneitä henkilöitä, eivätkä nuoria aikuisia.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että johtohenkilöt joilla on rikostaustaa työskentelevät pidempään pörssiyhtiöissä kuin ei-tuomitut.

Johtava yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuden asiantuntija Ville Kajala Keskuskauppakamarista ei ole vielä perehtynyt tutkimukseen, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Kajala katsoo, että arvioinnissa on syytä ottaa huomioon, kuinka kauan aikaa rikoksesta on kulunut.

– Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien keski-ikä on noin 55 vuotta. Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että aika moni rikoksista on tapahtunut aiemmin uralla, eikä nykyisessä tehtävässä toimiessa.

Kajalan mukaan arviointiin voi myös vaikuttaa, minkä tyyppinen rikos on kyseessä.

– Osakkeenomistajan näkökulmasta petosrikokset tai vastaavat voivat olla merkityksellisempiä, kuin esimerkiksi työn ulkopuolella tapahtuneet liikennerikokset.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ei usko, että etenkään kertaluontoisten liikennerikkomusten tulisi täysin poissulkea henkilön mahdollisuuksia päästä johtotehtäviin. Ihmiset kuitenkin ovat entistä kiinnostuneempia sijoituskohteiden vastuullisuudesta ja luotettavuudesta.

– Raportointi vastuullisuudesta tuo enemmän läpinäkyvyyttä siitä, että on tietoa asioista. Tarkoittamatta kuitenkaan sitä, että se tieto suoranaisesti johtaisi negatiiviseen päätökseen tietyn hakijan kohdalla.

Avaa kuvien katselu

Rikostausta voi vaikuttaa yhtiön menestykseen

Yritysten johdolla on lain mukaan velvollisuus huolehtia siitä, että toiminta ja hallinto on asianmukaisesti organisoitu ja lainsäädäntöä noudatetaan. Kallunki muistuttaa, että myös EU:n loppuvuodesta 2022 hyväksymä yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi edellyttää huomioimaan hallinnon vastuullisuuden.

Yritysmaailmassa johtotehtäviin pyrkivien rikostaustoja ei kuitenkaan välttämättä selvitetä tai niiden ei rekrytointivaiheessa katsota vaikuttavan johtohenkilön kykyyn hoitaa tehtäviään.

– Vaikka työn ulkopuolella tehdyt rikokset eivät liittyisi suoranaisesti työntekoon, kuvaavat ne ihmisen luonnetta. Nämä ilmi nousevat luonteenpiirteet taas sitten ovat sellaisia, joita emme johtajilta halua, Kallunki sanoo.

Kallungin mukaan aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että rikollista käyttäytymistä selittää ihmisen halukkuus riskien ottamiseen. Ihminen saattaa nauttia riskin tunteesta niin paljon, että päätyy sen kautta rikollisiinkin tekoihin.

– Lisäksi ulkomaisista tutkimuksista on selvinnyt, että rikoksista tuomituilla johtajilla on varsin negatiivinen vaikutus yhtiön menestykseen, Kallunki lisää.

Tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun lisäksi myös tutkijat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista. Tutkijat suosittavat, että pörssiyhtiön johtotehtäviin valikoituvan henkilön rikostausta selvitettäisiin ainakin yhtiön sisäisesti ennen nimitystä.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri pitää suositusta hyvänä. Finanssilaitosten kohdalla näin toimitaan jo.

– Esimerkiksi kun pankkeihin nimitetään hallitukseen jäsen tai toimitusjohtaja, niin finanssivalvonta käy läpi henkilön taustat, Lounasmeri kertoo.