”On mahdollista, että Euroopassa nähdään keväällä suurimmat taistelut sitten vuoden 1945”, arvioi sotatieteilijä Ilmari Käihkö

Ukrainan tukemisen jatkaminen tarkoittaa ennen pitkää myös hävittäjien antamista, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö A-studiossa.

Sodan vuosipäivän alla Ukrainassa jännitetään ja pelätään Venäjän seuraavaa siirtoa.

Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan on selvää, että Venäjä kykenee kiihdyttämään sotatoimiaan, mutta aikataulu on kysymysmerkki.

– Pystyykö Venäjä tekemään sitä perjantaihin mennessä, sen aika näyttää. Ei Venäjä ole näillä nykyisillä joukoilla paljoa saanut aikaan, Käihkö toteaa Ylen A-studiossa.

Käihkön mukaan sotatoimien kiihtyminen on kuitenkin edessä ennen pitkää, sillä rintamalla on paljon joukkoja – Käihkön mukaan jopa miljoona sotilasta – ja pattitilanne on jatkunut pitkään.

– Kyllä siellä nyt odotetaan, että jompi kumpi käy niin sanottuun suurhyökkäykseen, Käihkö kuvailee.

– Rintamalinjojen muuttaminen vaatii eskalaatiota ja sitä, että sinne laitetaan enemmän joukkoja ja väkivaltaa. On mahdollista, että Euroopassa nähdään keväällä tai kesällä suurimmat taistelut sitten vuoden 1945.

”Ukraina tarvitsee ennen pitkää myös hävittäjiä”

Länsimaat ovat vakuutelleet, että Ukrainan tukeminen jatkuu.

Aseellinen ja materiaalinen tuki ovat Käihkön mukaan Ukrainalle kirjaimellisesti elintärkeitä, jos halutaan Ukrainan voittavan sodan.

Materiaalinen tuki tarkoittaa pitkällä aikavälillä sitä, että Ukrainalle on Käihkön mukaan ”pakko saada myös hävittäjiä”.

– Ja kaikkea muuta, mitä he pyytävät. Ihan sen takia, että materiaali kuluu ja ammukset loppuvat näistä neuvostovalmisteisista materiaaleista, mitä heillä on käytössään.

Tällä hetkellä Ukraina pystyy Käihkön mukaan käyttämään enemmän tykistökranaatteja kuin Euroopassa kyetään kuukaudessa tuottamaan.

– Tuntuu, että päätöksiä on tehty vähän tipoittain. Ja niitä päätöksiä olisi pitänyt tehdä aikaisemmin.

Tukea tarvittaisiin Käihkön mukaan ilmapuolustukseen. Hän huomauttaa, ettei Venäjä ole käyttänyt juurikaan ilmavoimiaan, jotka ovat Ukrainan ilmavoimia suuremmat.

– Nythän on ollut raportteja siitä, että Venäjä on kerännyt ilmavoimiaan Ukrainan rajoille.

Kiinalta tulossa oma rauhan aloite?

Jotta Ukrainan tukeminen ei hiipuisi, on jaksettava myös perustella tuen tärkeyttä, sanoo puolestaan Tampereen yliopiston maailmanpolitiikan professori ja tutkimusjohtaja Hanna Ojanen.

– On tuotava esiin sitä, miksi tämä on niin tärkeää, miksi ei voida antaa huomion herpaantua.

Rauhasta on puhuttu sodan mittaan melko harvoin ja hyvin varovaisin sanoin.

– Nähtäväksi jää, mitä tällä viikolla kuullaan, kun Kiinalla on ilmeisesti aikomuksia esittää jonkinlainen rauhan aloite, Ojanen toteaa.

Ojanen arvioi, että Kiinan aloite ei ole todennäköisesti aivan sitä, mitä lännessä toivottaisiin, vaan todennäköisemmin jossakin Venäjän ja lännen toiveiden välimaastossa.

– Lännen yhteisymmärrys rauhasta on se, että Ukrainan ehdoilla täytyy mennä ja tuloksen on oltava se, että Venäjä häviää.