Mätänevät kyttyrälohet valtaavat Tenojokea ennennäkemättömään tahtiin – tutkija Aino Erkinaro selvittää, mitä siitä seuraa

Kyttyrälohi on outo otus. Se nousee Jäämereltä Tenojokeen heinäkuun alussa kauniina, kirkkaana ja syötäväksi kelpaavana kalana, mutta sitten se muuttuu. Se alkaa jokeen noustuaan vähitellen mädäntyä, ja jo elokuussa joessa näkyykin zombin näköisiä kaloja, joille on kasvanut iso kyttyrä selkään.

Kun kalat ovat kuteneet, ne kuolevat jokeen.

Vieraslaji valloittaa Tenoa ennennäkemättömällä tahdilla ja uhkaa viedä elintilan joen alkuperäiseltä Atlantin lohelta. Jo tänä kesänä Tenojokeen saattaa nousta jopa satoja tuhansia kyttyrälohia. Edellisen massahuipun aikaan toissa kesänä niitä tuli Suomen ja Norjan rajajokeen lähes 50 000 yksilöä.

– Muutos on dramaattinen. Toivottavasti näin nopeaa ja suurta muutosta ei tapahdu enää ikinä uudestaan. Kyttyrälohen massaesiintymiset ovat käytännössä yhden elinsyklin aikana aivan räjähtäneet käsiin, biologi ja väitöskirjatutkija Aino Erkinaro Oulun yliopistosta kertoo.

Järkytys innosti tutkimaan

Kyttyrälohien vyöry järkytti vastavalmistunutta biologia. Kun Oulun yliopistossa avautui kyttyräloheen liittyvä väitöskirjatutkijan paikka, hän koki, että näin mielenkiintoista tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä.

Nyt Aino Erkinaro tutkii, miten jokiin sekä rannoille kuolevat ja mätänevät kyttyrälohet vaikuttavat ympäristöön ja ekosysteemiin.

Tutkijan mielenkiinnon kohteena on myös se, mitä mätänevistä lohista leviäville ravinteille tapahtuu: jäävätkö ne jokeen muiden eliöiden käytettäviksi, kasaantuvatko ne tiettyihin kohtiin vai huuhtoutuvatko ne virtavesien mukana takaisin Jäämereen.

– Ja mitä tämä tarkoitaa eliöyhteisöille, kun yhtäkkiä ravinnepulaa ei enää olekaan. Yleensähän pohjoiset joet ovat vähäravinteisia, Erkinaro sanoo.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä suuntaa Tenolle maastotöihin elokuun alussa – juuri silloin, kun kyttyrälohet alkavat kuolla ja mädäntyä jokeen.

Avaa kuvien katselu

Varoittelut lensivät romukoppaan

Aino Erkinaro hyppäsi tutkijan saappaisiin, vaikka yrittikin sinnikäästi välttää sukunsa tutkimusaiheita.

Aino Erkinaron isä Jaakko Erkinaro toimii Luonnonvarakeskuksessa tukimusprofessorina ja isänisä Eino Erkinaro on työskennellyt Oulun yliopiston eläinmuseon johtajana. Jaakko Erkinaro on väitellyt vuonna 1997 Atlantin lohista, Eino Erkinaro vuonna 1969 piennisäkkäistä.

Kolmikolle on siis yhteistä niin yliopisto, väitöstutkimus, biologian laitos kuin pääaine eli ekologia.

– Näinhän tässä lopulta kävi, vaikka minua varoiteltiin, että ei välttämättä kannata biologian alalle lähteä. Se kun ei ole ehkä maailman yksinkertaisin ja helpoin ala maailmassa, Aino Erkinaro naurahtaa.

Nuori tutkija on syntynyt Utsjoella Tenojoen maisemissa, mikä on myös syy siihen, että kyttyrälohi vetää häntä magneetin lailla puoleensa. Lohivesillä hän on kulkenut perheensä mukana jo vauvana.

– Pohjoinen on aina ollut koskemattomampi ja puhdas paikka, jossa on uskaltanut juoda purovesistä. Nyt siellä näitä kaloja mätänee ympäriinsä. Onhan muutos todella iso, hän suree.

Parittomien vuosien ongelma

Tämä kesä on Tenojoella erityisen kiintoisa, sillä kyttyrälohi on siitä erikoinen, että se vaikuttaa nousevan jokeen vain joka toinen vuosi.

– Parillisten ja parittomien vuosien nousukalat ovat eri populaatioita. Vain parittomien vuosien populaatio on valtavan suuri, Aino Erkinaro selvittää.

Venäläiset istuttivat kyttyrälohta Kuolan niemimaalle ruokakalaksi 1950-luvulta 2000-luvulle asti. Kannat pysyivät suhteellisen tasaisina, kunnes vuonna 2017 tilanne muuttui.

– Norjan jokiin alkoi tuolloin nousta kyttyrälohta suhteellisen suuria määriä, Tenojokeen arviolta 5 000 kalaa. Vuoden 2019 määrä oli suunnilleen sama, kunnes 2021 kaikki levisi käsiin ja kyttyrälohia nousi Tenoon lähes kymmenkertainen määrä.

Avaa kuvien katselu

Hyppäys on monen tekijän summa, mutta Ekinaro kertoo, että pääsyyllisenä pidetään ilmastonmuutosta.

– Jäämeri lämpenee, ja kyttyrälohi tuntuu pitävän siitä. Surkeaa tässä on se, että Atlantin lohella tilanne on päinvastainen, ja sen määrä vähenee.

Lisää: Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa – kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Pyyntisuunnitelmat viritteillä

Norjassa on jo käyty taistoon kyttyrälohen nujertamiseksi, ja norjalaisten tarkoituksena on pysäyttää kyttyrälohi ennen kuin niitä nousee Suomen puolelle.

Tehtävä ei ole helppo. Siksi myös Suomen puolella valmistaudutaan vieraslajin pyyntiin Tenolla yhteistyössä paikallisten kalastajien kanssa.

– Olemme valmistautumassa siihen, että jos ja kun kyttyrälohta pääsee Suomen puolelle Tenolle, sitä on mahdollista pyytää pyynti-ilmoituksella, myös sellaisilla tavoilla, joita ei ole Tenolla käytössä muussa kalastuksessa, neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeröstä kertoo.

Hänen mukaansa tähän liittyvä asetus on parhaillaan lausuntokierroksella, ja se pyritään saamaan voimaan pikaisesti.

Kyttyrälohen pyynnissä on Hakasteen mukaan tärkeä ottaa huomioon muut lajit ja etenkin alkuperäiset lohikannat, jotka ovat heikkoja koko Tenon vesistössä.

Myös nuori tutkija Aino Erkinaro aikoo lähteä kesällä Tenolle kalastamaan kyttyrälohta sen nousuvaiheessa – ja ehkä vihdoin myös testaamaan, miltä kyttyrälohi maistuu.