- 19 heinäkuun, 2023
Kartat näyttävät, miten vähän Ukrainan vastahyökkäys on edennyt – tutkijat selittävät huolestuttavan näköistä tilannetta
Ukrainan tuoreinta vastahyökkäystä odotettiin pitkään. Nyt se jatkuu jo toista kuukautta etenkin maan eteläosissa, mutta eteneminen rintamalla on ollut merkillepantavan hidasta.
– Ukrainan vastahyökkäyksen etenemisen hitautta on ihmetelty. Syy on Venäjän puolen vuoden mittainen valmistautuminen. Puolustusjärjestelyt ovat vahvat, sanoo everstiluutnantti (evp.) Jarmo Nieminen Ylelle.
Tietokirjailija Nieminen analysoi sodan kulkua ylläpitämällään Ukrainan sota -sivustolla Facebookissa.
Etenkin etelässä Zaporižžjan alueella etenevillä ukrainalaisjoukoilla on vastassaan vaikea maasto, raskasta miinoitusta ja venäläisten ilmaherruus miehitetyillä alueilla.
Niemisen mukaan Ukraina käyttää tällä hetkellä hyökkäyksessään näännytystaktiikkaa. Ukraina on onnistunut valtaamaan useita pieniä asutuskeskuksia takaisin, mutta rintamalinjat eivät ole liikkuneet muutamaa kilometriä enempää.
– Taktiikkaa perustellaan sillä, että saadaan Venäjän reservit kulutettua. Sekin on totta, mutta ajan kuluessa myös omat tappiot kasvavat samassa suhteessa, Nieminen sanoo.
Alla olevalta kartalta näet kursoria liikuttamalla, kuinka vähän Ukraina on edennyt itäisellä vastahyökkäysalueellaan Bahmutissa.
Lännen aseapu on välttämätöntä
Tiistaiaamuna Krimillä sijaitsevassa venäläisessä sotilastukikohdassa syttyi miehityshallinnon mukaan tulipalo, ja myös räjähdysten äänistä raportoitiin. Ukraina todennäköisesti yrittää vaikeuttaa venäläisjoukkojen huoltoa tekemällä iskuja myös rintamalinjan taakse Krimille.
Ukrainan vastahyökkäys etenee aika lailla niin kuin ennakkoon odotettiinkin: hitaasti ja raskaasti, sanoo Viron puolustustutkimuskeskus ICDS:n tutkimusjohtaja, liettualainen Tomas Jermalavičius.
– Jo ennakkoon tiedettiin, että vastahyökkäys vaatii tappioita ja vie aikaa. Mutta ukrainalaisilla on selkeä suunnitelma, hän sanoo.
Suunnitelmaan kuuluu juuri vihollisen väsyttäminen ja huoltoyhteyksien vaurioittaminen, missä Ukrainalla on ollut Jermalavičiusin mukaan menestystä.
Hitaaseen etenemiseen vaikuttaa tutkimusjohtajan mukaan sekin, että länsi on ollut hidas aseavun kasvattamisessa. Lännen tuki vastahyökkäyksessä on Ukrainalle ehdottoman tärkeää.
– Ukrainalaiset sanovat tarvitsevansa kolmea asiaa: ammuksia, ammuksia ja ammuksia.
Ukraina tarvitsee Jermalavičiusin mukaan myös esimerkiksi miinanraivausvälineitä. Viimeksi viikonloppuna Etelä-Korea lupasi presidenttinsä Kiovan-vierailun jälkeen Ukrainalle apua miinanraivaukseen.
– Nämä eivät ole yhtä näyttäviä kuin Leopard- tai Bradley-panssarivaunut, mutta ne ovat äärimmäisen välttämättömiä, Jermalavičius sanoo.
Molemmat Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat, että F-16-hävittäjät – joiden lahjoittamisen Yhdysvallat on hiljattain mahdollistanut – auttaisivat suuresti vastahyökkäyksen etenemisessä.
– Se voi oikeasti antaa iskuhampaan Ukrainalle läpimurtohyökkäyksen tekemiseksi Berdjanskin, Melitopolin tai Mariupolin suuntaan, Jarmo Nieminen sanoo.
Alla olevalta kartalta näet kursoria liikuttamalla, kuinka vähän Ukraina on edennyt eteläisellä vastahyökkäysalueellaan Robotynessa.
Venäjä kokoaa joukkojaan koilliseen
Samaan aikaan kun Ukrainan vastahyökkäys etenee hitaasti etelässä, kaakossa ja idässä, Venäjä näyttää keskittävän joukkoja Ukrainan koillisosiin.
Suurempi hyökkäys Kupjanskin ja Lymanin suunnalta sitoisi Ukrainan joukkoja pois omasta vastahyökkäyksestään.
– Venäläiset yrittävät joko harhauttaa ukrainalaisia tai pakottaa heitä siirtämään reservejään puolustamaan maan koillisosia, Jermalavičius sanoo.
Jarmo Nieminen sanoo olevansa huolissaan näistä joukoista, jotka ovat talven yli olleet koulutuksessa ja huollettavina Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
– Se on uhka, jonka Ukrainan sodanjohto joutuu nyt ottamaan huomioon.
”Ukraina soveltaa Venäjään konkurssitaktiikkaa”
Ukrainan joukkojen ja yleisesikuntaupseereiden kouluttaminen on Niemisen mukaan merkittävä haaste, johon pitäisi olla enemmän aikaa.
– Koulutus on ehkä se Akilleen kantapää Ukrainalla ollut koko sodan ajan. Ei auta, että saadaan vain todella hienoja panssarivaunuja. Niiden operatiivinen käyttö pitää osata, hän sanoo.
Hänen mukaansa Ukrainan sodanjohdolla pitäisi olla kyky yhdistää eri aselajit yhteen taisteluun, jotta vastahyökkäys tuottaisi tulosta.
– Sitä [kykyä] Ukrainalla ei ainakaan näyttöjen perusteella hirveästi ole.
Niemisen mielestä Ukrainan tilanne ei ole silti lainkaan toivoton. Ennustaminen on hänen mukaansa kuitenkin mahdotonta, sillä tilanteen strateginen kuvio on niin monimutkainen.
– Ei ole poissuljettua, että tässä menee todella pitkään. Edellinen sotavuosi osoitti, että syystaistelut ovat enemmän kuin vaikeita, kun arot eivät kanna panssariajoneuvoja.
Alla olevalta kartalta näet kursoria liikuttamalla, kuinka vähän Ukraina on edennyt vastahyökkäysalueellaan Donetskin alueen eteläosissa.
Jermalavičius puolestaan uskoo Ukrainan nakertamistaktiikan tuottavan hedelmää lähikuukausina.
– Puolustuspiireissä vitsailemme, että Ukraina soveltaa Venäjään konkurssitaktiikkaa. Aluksi konkurssi etenee todella hitaasti, mutta sitten se tapahtuu hyvin yhtäkkiä. Odotamme tällaista tilannetta venäläisjoukoille ennen vuoden loppua ja sään huononemista, hän sanoo.
– Jossain kohtaa Venäjän etulinja luhistuu. Ukraina pystyy käyttämään tätä hyväkseen ja saavuttamaan huomattavaa edistystä.
Kestävätkö lännen hermot?
Lännessä täytyy malttaa odottaa rauhassa Ukrainan vastahyökkäyksen tuloksia ja jatkaa sillä välin Ukrainan tukemista, Jermalavičius sanoo.
Hänen mukaansa länsi on aiemmin aseavullaan lähinnä reagoinut Ukrainan tarpeisiin sen sijaan, että ennakoitaisiin tulevia tarpeita. Vilnan Nato-huippukokouksen yhteydessä G7-maiden antama lupaus jatkuvasta tuesta on Jermalavičiusin mukaan erittäin merkittävä.
– Aseavun purosta on tulossa hyökyaalto, joka ei kuivu. Se osoittaa, että olemme valmiita tukemaan Ukrainaa pidempään, kuin mitä Putinin hallinto pystyy kestämään.
Venäjällä on kuitenkin huomattavat reservit. Jermalavičius muistuttaa, että vaikka Ukrainan vastahyökkäys nyt onnistuisi, myöhemmin tarvitaan vielä uusi vastahyökkäys, ja senkin jälkeen ehkä vielä uusi.
– Ei pidä antaa lyhyen aikavälin turhautumisen ja pessimismin estää meitä näkemästä laajempaa kuvaa. On vain pieni mahdollisuus, että Venäjä voittaisi sodan. Kyse ei ole siitä, saavuttaako Ukraina tavoitteensa, vaan siitä, kauanko siinä kestää.
Länsimaisten yhteiskuntien tuen häilyväisyys ja poliittinen epävakaus luovat Ukrainalle kuitenkin haasteen. Jermalavičius viittaa muun muassa populistisiin liikkeisiin Euroopassa ja Donald Trumpin mahdolliseen paluuseen Yhdysvalloissa.
– Lännen yhteiskunnallinen ja poliittinen kestävyys on Ukrainalle suurempi riski kuin mikään, millä Venäjä pystyy iskemään.
Aiheesta voi keskustella 20. heinäkuuta klo 23.00 saakka.
