Ehkä Suomi halusi liittymällä osoittaa Venäjälle, että meitä ei määräillä

Enemmistö suomalaisista olisi valmis purkamaan Ahvenanmaan demilitarisoinnin, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus.

Avaa kuvien katselu

Tuore tutkimus paljastaa, että Suomessa pärjätään kansalaisten mielestä ilman Naton pysyviä joukkoja tai tukikohtaa. Ydinaseiden säilyttäminen tai edes kuljettaminen Suomen kautta ei saa suomalaisten hyväksyntää.

Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on vankka, ja suuri enemmistö olisi valmis puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata.

Suomalaisten asenteita ja Nato-tietoutta on selvitetty NATOpoll -tutkimushankkeen raportissa. Tutkimuksen vetäjänä on Helsingin yliopisto, ja mukana ovat myös Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Taloustutkimuksen internetpaneelissa tutkijoiden kysymyksiin vastasi 2 877 suomalaista.

Yhteinen puolustus saa vankan tuen, mutta ydinaseita suomalaiset eivät halua

Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät halua, että tätä kautta kuljetetaan ydinaseita, puhumattakaan, että aseita säilytettäisiin täällä.

Säilyttämisen sallisi 14 prosenttia ja sen kieltäisi 77 prosenttia vastanneista. Kuljettamiseen antaisi luvan 27 prosenttia ja sen kieltäisi 61 prosenttia.

– Nato-myönteisyydenkin raja kulkee jossain. Toisaalta Suomessa ollaan Naton ydinasesateenvarjon suojassa, mutta yhteisvastuu ei ulotu siihen, että niitä edes haluttaisiin kuljetettavan täällä. Tässä on ehkä havaittavissa myös not in my backyard -ajattelua, mutta ennen kaikkea siinä heijastuu Suomen pitkä historia ydinaseriisunnassa, arvioi tutkimuksen vetäjä, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Ei minun takapihalleni -ajattelulla tarkoitetaan, että ihmiset periaatteessa kannattavat jotain asiaa, kunhan se ei tapahdu omassa lähiympäristössä.

Ydinaseisiin suhtautuminen on Suomessa pitkään ollut kielteistä, ja lakikin kieltää ne. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajan Tuomas Forsbergin mielestä olisi yllätys, jos suhtautuminen olisi muuttunut, vaikka Naton pelote perustuukin viime kädessä ydinaseisiin.

– Ydinaseet ovat koko maapallon tulevaisuutta koskeva uhka, eikä niiden käyttäminen sodassa ole strategisesti mielekästä.

Suhtautuminen pysyviin Nato-joukkoihin tai tukikohtaan Suomessa jakaa vastaajia. 46 prosenttia vastanneista haluaisi joukkoja, 43 prosenttia ei.

Forsberg muistuttaa, että suomalaiset ovat luottaneet Suomen omaan puolustuskykyyn, ja luottavat yhä.

– Voi ajatella, että Natoon liityttiin vain, kun haluttiin lisää turvaa ja pelotetta. Tai se oli vain osoitus Venäjälle, että meitä ei määräillä – liitymmekö vai emme.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin olisi valmis purkamaan 58 prosenttia vastanneista. Tätä vastaan on 26 prosenttia vastaajista.

Tutkija Hanna Wass: Osalle suomalaisista Nato näyttää oikeiston ja eliitin projektilta

Suomi liittyi Natoon huhtikuussa, haettuaan puolustusliiton jäseneksi viime vuoden keväällä.

Jäsenyyttä tukee tuoreen tutkimuksen mukaan valtaenemmistö suomalaisista, 81 prosenttia. Jäsenyyttä vastaan äänestäisi nyt 11 prosenttia.

Kannatus on hieman Nato-maiden keskiarvon yläpuolella. Tuorein mittaustieto on keväältä 2022, jolloin 72 prosenttia Naton jäsenmaiden kansalaisista kannatti puolustusliittoa. Sitä vastusti 13 prosenttia.

Suomessa kannatus on suurta läpi väestön, mutta alemmissa sosiaaliryhmissä Nato ei saa samanlaista tukea kuin ylimmissä. Niin koulutus- kuin tulotaso näyttää määrittävän suhtautumista Nato-jäsenyyteen.

Pienituloisista Natoa kannattaa 67 prosenttia, suurituloisista eli yli 90 000 ansaitsevista 91 prosenttia. Peruskoulupohjalta Natoa kannattaa 76 prosenttia, yliopiston käyneistä 84 prosenttia.

Myös puoluekanta ja Naton kannatus linkittyvät toisiinsa: sekä eniten vasemmalla olevat että eniten oikealla olevat kannattavat Natoa vähemmän kuin muut. Puolueiden kannattajista vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat tukevat Natoa muita vähemmän.

– Mitä vähemmän ansaitsee ja vähemmän on koulutettu, sitä kriittisemmin suhtautuu Natoon. Laajemmin tätä voi selittää kiinnittyminen yhteiskuntaan, näyttääkö Nato oikeiston tai eliitin projektilta, tutkimuksen vetäjä Hanna Wass sanoo.