Annika Saarikon keskusta vähät välitti Petteri Orpon kysymyksistä ja suoristi reittiään oppositioon

Hallitustunnustelijan kysymykset eduskuntaryhmille ovat osa keväisiä soidinmenoja, joiden perusteella hallitus syntyy.

Vielä tässä vaiheessa puolueet näyttävät vastauksissaan kirkasta omaa väriään. Sovittelun aika koittaa kahdenkeskisissä keskusteluissa ja varsinaisissa hallitusneuvotteluissa.

Mikään hallitukseen vakavissaan haluava puolue ei ensimmäisissä kosioleikeissa myy itselleen tärkeitä asioita. Kerran pois annettua ei saa enää takaisin valttikortiksi neuvottelupöytään.

Niinpä eduskuntaryhmien tiistaina antamat vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpolle eivät ratkaise hallituksen kokoonpanoa. Mutta vastaukset paljastavat kipukohtia, jotka tunnustelujen kahdenkeskisissä keskusteluissa olisi hyvä ratkaista.

Kokoomuskaan ei kirjannut kuuden miljardin sopeutusta kynnyskysymykseksi

Ennen vaaleja kokoomuksen oma kynnyskysymys oli julkisen talouden sopeuttaminen kuudella miljardilla eurolla. Nyt edes hallitustunnustelija Petteri Orpon oma eduskuntaryhmä ei maininnut enää summaa, vaan kynnyskysymys ”on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja tulevaisuuden turvaaminen”.

Vastauksessaan kokoomus edelleen sitoutuu valtiovarainministeriön sopeutusten mittaluokkaan eli kuuteen miljardiin euroon alkaneella vaalikaudella. Kokoomus ei kuitenkaan kirjaa miljardeja kynnyskysymykseksi, koska se petaa sovitteluratkaisuja uuden hallituksen talouslinjaan aina sinipunahallitusta myöten.

Kristillisdemokraatit sitoutuu myös samaan sopeutusten mittaluokkaan, eikä puolueella ole kynnyskysymyksiä.

SDP:n vastaus Orpolle on pääpiirteissään sama kuin puolueen linja ennen vaaleja. Julkista taloutta on vahvistettava 3,5–6 miljardilla eurolla sopeutustoimien mutta myös kasvu- ja työllisyystoimien avulla. Leikata ei saa sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta tai sosiaaliturvasta.

SDP ei siis kirjannut vastaukseensa lauseita, jotka sulkisivat puolueen tien Petteri Orpon johtamaan hallitukseen.

Myös RKP on hallituksen tuolileikissä mukana, kunhan Suomi kunnioittaa ihmisarvoa, tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 eikä ruotsin kielen asemasta tingitä.

Avaa kuvien katselu

Keskusta kuittasi Orpolle vain lyhyesti: ”paikka on oppositiossa”

Keskusta säästi paperia ja kiteytti vastauksensa joidenkin puolueiden parinkymmenen liuskan sijaan yhteen aaneloseen. Ja sekin jäi vajaaksi.

Annika Saarikon johtama keskusta jätti vastaamatta Petteri Orpon yksilöityihin kysymyksiin. Eduskuntaryhmä kirjoitti sen sijaan oppositiomanifestin. Sen ydinviesti on, että vaalivoittajat muodostakoot hallituksen ja keskustan ”paikka on oppositiossa”.

Keskustan vastaus (siirryt toiseen palveluun) on poikkeuksellinen. Manifestin jälkeen keskustan saaminen hallitukseen on epätodennäköistä. Se vaatisi todennäköisesti Petteri Orpolta ainakin yhden epäonnistuneen yrityksen, jossa keskusta ei ole mukana. Ja senkin jälkeen vastaus saattaisi olla ei.

Keskusta haluaa kahden vaalitappion jälkeen vielä kerran yrittää paluuta suureksi puolueeksi. Ja se onnistuu helpommin eduskunnassa opposition kuin hallituksen kautta.

Keskustan toivomaa uutta nousua tukisi, jos varsinkin perussuomalaiset osallistuisi kokoomusjohtoiseen hallitukseen ja todennäköisesti menettäisi kannatustaan. Näissä vaaleissa maakuntien Suomi käänsi selkänsä hallituspuolue keskustalle ja tuki oppositiopuolue perussuomalaisia.

Perussuomalaisille maahanmuutto muodostaa korkeamman kynnyksen kuin EU

Oikeistohallituksen synty kokoomuksen ja perussuomalaisten pohjalle ei jää kiinni perussuomalaisten EU-politiikan vaatimuksista. Perussuomalaiset vaatii, että EU-politiikassa on pystyttävä ”turvaamaan Suomen kansallinen etu”. Suomi ei myöskään saa hyväksyä tai edistää EU:n ”uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja”.

Maahanmuutossa kynnyskysymys on, että taloudelle tai turvallisuudelle perussuomalaisten mielestä haitallista maahanmuuttoa on rajoitettava tuntuvasti, ja työperäinen maahanmuutto olisi täydentävä elementti. Määrittelyn sisään jää edelleen tulkinnanvaraa.

Toisin kuin maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan, perussuomalaiset ei esitä selvää tulorajaa ehdoksi EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille.

Maahanmuuton rajoittaminen tuntuvasti ei ole niin jyrkkä linjaus, etteikö sen perusteella voisi jatkaa keskusteluja perussuomalaisten osallistumisesta hallitukseen. Toki se vaatii kokoomukselta jotain vastaantuloa.

Vaikka perussuomalaisten ilmastopolitiikka eroaa muista eduskuntapuoleista, heidän vastauksensa ei sulje ovea hallitukseen ainakaan tässä vaiheessa. Perussuomalaiset nojaa ydinvoimaan, vetyyn, biokaasuun ja turpeeseen, eikä puolue halua kurjistaa ihmisten arkea ilmastopäätöksillä.

Vasemmistoliitto pönkkäsi itse hallitusovea kiinni

Vihreät ei sulje pois mahdollisuutta osallistua hallitukseen, mutta patistaa ensisijaisesti eduskuntavaalien voittajia muodostamaan hallituksen.

Käytännössä vihreät voisi tulla mukaan vain sinipunahallitukseen eli kokoomuksen ja SDP:n varaan rakennettavassa hallitukseen. Ja siihenkin vain siinä tapauksessa, että kokoomus kaipaisi hallitukselle leveämpiä hartioita tai demarit vastapainoa porvaripuolueille, RKP:lle ja mahdollisesti kristillisdemokraateille.

Vasemmistoliitto ei ole mukana listassa, josta arvuutellaan hallituspuolueita. Vasemmistoliitto itse pönkkäsi hallitusovea kiinni ulkoapäin. Puolue tyrmäsi valtiovarainministeriön ja hallitustunnustelijan kuuden miljardin euron sopeutustavoitteen ja puolitti sen julkisen talouden ”vahvistamiseksi” kolmeksi miljardiksi.

Vaikka sinipunahallitus syntyisikin, vasemmistoliitto siihen tuskin mahtuisi. Vaikka SDP haluaa estää kannattajien vuotoa vasemmistoliittoon, puolue ei ollut SDP:n kyljessä keskustavetoisissa Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa vuosina 2003–2007.

Harry Harkimon Liike Nyt ilmoitti olevansa valmis hallitukseen. Toinen asia on, haluaako Petteri Orpo hallitukseensa miestä, jonka lähtö kokoomuksesta oli osasyy siihen, että pääministerin paikka neljä vuotta sitten jäi Orpolta haaveeksi. Varsinkin, kun Harkimon ministeripaikka ei lisäisi hallitusrintaman vahvuutta eduskunnan äänestyksissä kuin yhden edustajan verran.

Voit keskustella hallitustunnusteluista keskiviikkoon 19.4.2023 klo 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.