alaikäistenkin tekemisiä protestoidaan törkyhuudoin, osa poistuu kentältä itkien

Seinäjokelainen pesäpallotuomari Tiia Alakoskela julkaisi viime vuoden elokuussa somepäivityksen, jossa hän otti kantaa lajikulttuuriin herättävällä tavalla.

– Nuori tuomari purskahtaa itkuun pelin jälkeen ja käy pyytelemässä anteeksi vastustajajoukkueelta, koska oli niin huono. Kuulostaako tutulta? Toivon, että ei kuulostaisi, Alakoskela kirjoitti.

Tänä kesänä Alakoskela otti asiaan uudelleen kantaa pesäpalloaiheisessa verkkojulkaisu Supervuorossa.

Hän sanoo tuntevansa monia nuoria tuomareita, jotka pelaajien ja yleisön käytös on saanut pohtimaan koko homman mielekkyyttä ja osan jopa luopumaan koko touhusta.

– Tosi paljon juttelen nuorten tuomareiden kanssa. Moni on sanonut, että ”mitä hän siellä kentällä seisoo, kun ei ei osata antaa kiitosta tai haukutaan ja huudellaan vaikka parhaansa yrittää”.

Pesäpalloliiton tuore tuomaripäällikkö Joona Tervonen tunnistaa, että tilanne on vaikea ja vaatii työtä.

– On meillä esimerkkejä siitä, että on tullut kyynel silmään. Lapsen tehtävä ei ole niissä tilanteissa lähteä aikuiselle ihmiselle neuvomaan, kuinka käytöksen pitäisi parantua.

Pesäpallossa nuorten alaikäisten tuomarien osuus on selvästi suurempi kuin monissa muissa joukkuelajeissa. 2500 tuomarista lähes 1700 on lapsi- ja juniotuomareita.

Ylimmällä sarjatasolla, Superpesiksessä, alaikäiset eivät tuomitse kovimmassa paikassa eli syöttötuomarina, mutta pesätuomareina heitä voi olla.

Kentän vanhin suojaa lapsituomareita

Tiia Alakoskela puhuu pesäpallon kypäräsyndroomasta – lajissa eletään tunteella ja päästellään suusta ”pikku peikkoja”, joita ei tavallisesti tulisi sanotuksi.

– Moni persoona on kentän ulkopuolella aivan erilainen kuin pelissä. Sitten siellä saattaa tulla ylilyöntejä, kun elää pelissä niin tunteella mukana.

Pesäpalloliitto ei ole ollut asiassa toimeton. Aikanaan kentille pestattiin käytöspoliisit, nyt junnupeleissä yleisön joukossa istuu kentän vanhin, joka on järjestävän joukkueen hankkima.

Kentän vanhin on tuomareiden tukena ja voi puuttua yleisöstä tulevaan häiritsevään käytökseen. Käytännössä hän on suojamuuri juniorituomarin ja yleisön välillä.

Miksi käytös on pesäpallokatsomossa sellaista, että tällaiseen joudutaan turvautumaan? Siihen Tervonen ei osaa ottaa suoraa kantaa.

– Onko meillä pesäpallossa tietynlainen tyyli hoitaa asioita? Puhutaan tunnepelistä. Mutta kyllä kaikki muutkin lajit ovat tunnepelejä.

Pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö Meri Vuorio uskoo, että kentän vanhimman nimeäminen on hyvä asia ja vähentää huutelua. Hän ei pidä roolin tarvetta merkkinä lajikulttuurin ongelmista.

– Pesäpallossa yksittäisiä, vaikeita tuomaritilanteita tulee huomattavasti enemmän kuin jalkapallossa tai jääkiekossa, joten mielestäni kyse on enemmänkin tästä kuin siitä, että pesäpallon lajikulttuurissa olisi jotain pielessä.

Tuomarien toimintaa ruoditaan videoilla somessa

Pesispiireissä on toisinaan tapana myös jakaa somessa videotallenteita pelien tuomaroinneista. Niitä saatetaan kommentoida kitkerästikin, mikä voi lisätä tuomarien painetta.

Sotkamolaisten Juuso Hyvösen ja Olli Korhosen mukaan tällä yritetään päästä vaikuttamaan tuomarien toimintaan.

Oman nahkansa Olli Korhonen arvelee olevan keskimääräistä paksumpi. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei kenenkään tarvitse sietää ylimääräistä huutelua tai asiattomuuksia.

Hyvösen ja Korhosen ajatuksia tuomarityöstä voit kuunnella alta. Tanja Heikkonen haastattelee.

Kymmeniä kortteja epäasiallisesta huutelusta

Tuomaripäällikkö Joona Tervonen on tuomaroinut kahdeksan kautta miesten superpesistä ja sitä ennen kaksi kautta naisten superpesistä. Kaikkiaan tuomarihistoriaa on yli 10 vuotta.

Hänen mielestään laji on siistiytynyt. Sääntöjä on tiukennettu, ja kurinpitopäätökset ovat netissä kaikkien nähtävillä.

– Yleisön käytös taas kuuluu järjestävälle seuralle ja järjestyksenvalvojille. Se on heidän vastuullaan.

Miesten, poikien, naisten ja tyttöjen pääsarjatasojen peleissä on jaettu tähän mennessä tänä kesänä liki parisataa kurinpitorangaistusta.

Epäurheililjamaisesta käytöksestä, äänekkäästä asiattomasta kielenkäytöstä, protestoinnista tai pitkittyneestä protestoinnista on jouduttu ojentamaan pelaajia erityisesti miesten ja poikien sarjoissa kymmeniä kertoja.

Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka kertoo, että talven ja kesän aikana asioista on puhuttu tuomareiden kanssa.

– Aina se on paljon, kun annetaan varoituksia. Säännöt mahdollistaa sen, että niiden avulla voidaan puuttua käyttäytymiseen.

Avaa kuvien katselu

Protestointi sallitaan vain pesiksen säännöissä

Pesäpallon säännöissä kuitenkin sallitaan tuomarityöskentelyn protestointi. Esimerkiksi jalkapallon tai jääkiekon säännöistä tällaista kirjausta ei löydy.

Kurinpitopäällikkö Meri Vuorion mielestä tämäkin liittyy lajin luonteeseen.

– Asiallinen kysymys ja lyhyt keskustelu tuomiosta on sallittua. Usein tämä tulee esille lukkaripelissä, kun haetaan linjaa esimerkiksi syöttöasennolle tai syötön riittävälle korkeudelle.

Vuorio muistuttaa kuitenkin, että missään tilanteessa spontaanikaan reagointi ei saa olla asiatonta. Se, että juniorituomarilla tulee itku, ei kuulu lajiin.

– Meidän on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen lajin sisällä on yksi pesäpallossa noudatettavista periaatteista ja arvoista kaikilla sarjatasoilla, ja sen tulee näkyä myös käytännössä.

Tuomaripäällikkö Joona Tervosen mukaan Pesäpalloliitossa seuraava askel onkin kehittää resursseja henkisen tuen tarjoamiseen myös tuomareille.

Oletko sinä joutunut asiattoman käytöksen uhriksi toimiessasi tuomarina? Voit ottaa yhteyttä tanja.heikkonen@yle.fi, jos sinua saa haastatella aiheesta.

Voit myös osallistua keskusteluun jutun aiheesta 7.8. kello 23 saakka.