• 24 helmikuun, 2023

Viro oli oikeassa ja nyt koko Eurooppa kuuntelee Kaja Kallasta – kiitos tästä kuuluu kuitenkin ukrainalaisille


TALLINNA Vuoden 2014 syyskuussa Yhdysvaltojen silloinen presidentti Barack Obama siteerasi Viron-vierailullaan pitämässään puheessa virolaisrunoilija Marie Underia.

Tämä kirjoitti vuonna 1943 maansa kohtalosta kertovassa synkässä runossaan: ”Kuka auttaa? Heti, juuri nyt? / On maailman silmä sokea ja korva kuuro”.

Obama lupasi, että mikäli Viro ja muut Baltian maat ovat joskus vielä saman kysymyksen edessä, maailma näkee ja kuulee.

– Menetitte itsenäisyytenne kerran. Naton avulla ette menetä sitä enää koskaan.

Moni oli kuitenkin skeptinen sekä Virossa että sen ulkopuolella. Puheet ovat halpoja, uskottava puolustuskyky maksaa.

Venäjä oli juuri nielaissut Krimin ja masinoinut sodan Itä-Ukrainaan. Sen armeijan mahti näytti vain kasvavan, kun Vladimir Putin päätti satsata puolustusbudjettiin (siirryt toiseen palveluun) kolmanneksen lisää.

Presidentti Barack Obama astuu ulos Air Force One lentokoneesta.

Presidentti Barack Obaman Viron-vierailu vuoden 2014 syyskuussa oli ensimmäinen merkittävä tuenilmaus Venäjän vihamielisyydestä huolestuneille Baltian maille. Kuva: Martin Dremljuga / ERR

Samaan aikaan Naton yhtenäisyys rakoili. Harva puolustusliiton jäsenmaa käytti puolustusmenoihin yhteisesti sovitut vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Mailla oli omia intressejä ja erilaisia Venäjä-suhteita.

Baltian maiden puolustuksen tila vaikutti myös kehnolta. Yhdysvaltalaisen Rand-tutkimuslaitoksen vuonna 2016 julkaiseman selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) edellisvuoden karttaharjoitusten tulos osoitti, että Venäjä ehtisi Baltian maiden pääkaupunkeihin 60 tunnissa eli reilussa kahdessa vuorokaudessa.

Karttaharjoitus on sotaharjoitus, jossa joukkoja ei liikutella oikeasti, vaan pelkästään kuvitteellisesti.

Vasta Venäjän hyökkäys avasi silmät

Viron johtajat ovat varoittaneet Venäjästä jo yli kymmenen vuoden ajan, käytännössä siitä lähtien, kun Vladimir Putin jyrähti lännelle Münchenin turvallisuuskonferenssissa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2007.

Useissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, Viron ulkopoliittista johtoa kohdeltiin kuitenkin pitkään hieman kuin häirikköjä.

Näin siitäkin huolimatta, että Venäjän muuttui vuosi vuodelta aggressiivisemmaksi. Vuoden 2008 Georgian sotaa seurasi Krimin valtaus ja liittäminen Venäjään vuonna 2014. Samana vuonna alkoi Itä-Ukrainan sota.

Vuonna 2017 Venäjä harjoitteli saksalaisen Bild-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) jo hyökkäystä paitsi Baltian maihin, myös Suomeen ja Ruotsiin sekä muihin Itämeren alueen maihin.

Tarvittiin kuitenkin Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan silmät ja korvat avautuivat toden teolla.

Raketinheitin on juuri ampunut raketin.

Yhdysvaltain merijalkaväen HIMARS-raketinheittimet ampuivat Virossa vuoden 2022 Siili-sotaharjoituksessa. Kuva: Viron puolustusvoimat

Baltian maat saavat nyt sekä poliittista huomiota että sotilaallista apua. Te olitte oikeassa -repliikkejä satelee.

Viron itsenäisyyspäivää ovat olleet Tallinnassa juhlimassa sekä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Kyseessä oli pelkästään solidaarisuuskäynti, ei muuta, mutta se oli suuren luokan tuenilmaus.

Virossa vuodesta 2017 ollut Naton monikansallinen taisteluosasto on saanut hiljattain seuraa yhdysvaltalaisten HIMARS-raketinheittimistä sekä Espanjan NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmästä. Nato-maat valvovat Viron ilmatilaa.

Viron puolustukseen määrätty jalkaväkiprikaati on jatkuvassa valmiudessa Isossa-Britanniassa.

Lisäksi Viro on kehittänyt johdonmukaisesti omia puolustusvoimiaan. Se on tilannut omat HIMARS:it, meri- ja ilmatorjuntaohjuksia sekä lisää K9-panssarihaupitseja. Varusmiesten määrää lisätään ja sodan ajan joukkoja kasvatetaan.

Ukrainan auttamisesta on idealismi kaukana

Viro on siis hieman paradoksaalisesti paremmin turvattu kuin koskaan aikaisemmin, vaikka naapurissa on hyökkäyssotaa käyvä suurvalta.

Maassa kuitenkin tiedetään, ketä tästä on kiittäminen. Karu totuus on, että Viron tällä hetkellä nauttiman erityishuomion on saanut aikaan Ukrainan ja ukrainalaisten kärsimys.

Ilman sitä Viron johto Venäjä-puheineen saattaisi olla kansainvälisissä pöydissä edelleen hermoherkkä kummajainen.

Viro on tietoinen kiitollisuudenvelastaan. Se on panostanut Ukrainan auttamiseen ja ukrainalaispakolaisten vastaanottamiseen asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen nähden enemmän (siirryt toiseen palveluun) kuin mikään muu maa.

Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj samtalar med Estlands premiärminister Kaja Kallas under hans besök i Bryssel.

Viro on tukenut Ukrainaa voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen alusta lähtien. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja pääminister Kaja Kallas tapasivat Brysselissä 10. helmikuuta. Kuva: Stenbocki maja / Eesti valitsus

Lauantaisessa Ylen Maailmapolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tutkija Benjamin Tallis sovittaa Virolle ja erityisesti pääministeri Kaja Kallakselle uusidealismiksi nimeämäänsä jaloa viittaa. Perusteena vankkumaton tuki Ukrainalle, vaikka se tekisi taloudellisesti kipeää.

Kysyin tästä Kallakselta toissa päivänä. Hänen mukaansa Ukrainan auttamisesta on idealismi kaukana.

– Ukraina sotii Venäjää vastaan, joka on ilmaissut imperialistia halujaan myös Viron suuntaan. Ukraina siis taistelee sanan suorassa merkityksessä myös Viron puolesta, pääministeri sanoi.

Niinpä Virolla on Kallaksen mukaan suorastaan velvollisuus tukea Ukrainaa kaikin keinoin niin kauan kuin on tarpeen.

Kuuntele Maailman politiikan arkipäivää:



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *