- 27 huhtikuun, 2023
Valtioneuvoston kanslia selvittää poliittisille avustajille maksetut kymmenientuhansien eurojen korvaukset
Ylen MOT-toimitus kertoi tällä viikolla, että viidelle hallituksen avustajalle on maksettu kymmeniätuhansia euroja karenssiajan palkkaa yritystoiminnan vuoksi, vaikka he eivät perustaneet yritystä.
Valtioneuvoston kanslia aikoo pyytää selvityksen Ylen MOT-toimituksen esiin nostamilta hallituksen avustajilta liittyen karenssikorvauksiin.
MOT:n selvityksessä löytyi kolme erityisavustajaa ja kaksi valtiosihteeriä, joille on maksettu palkallinen karenssi yritystoiminnan perustamisen vuoksi, vaikka he eivät koskaan perustaneet yritystä.
Palkallisten karenssien tarkoituksena on viivästyttää siirtymistä politiikasta yksityisiin yrityksiin niin, että politiikassa hankittu luottamuksellinen tieto vanhenisi.
– Pyydämme ohjelmassa mainituilta henkilöiltä selvityksen, mihin tehtäviin ovat mahdollisesti ryhtyneet tai toiminnan aloittaneet karenssisopimusten mukaisena 6 kuukauden ilmoitusaikana, alivaltiosihteeri Timo Lankinen kirjoittaa sähköpostissaan Ylelle.
Tietojen väärin ilmoittaminen voi olla sopimusrikkomus
Lankisen mukaan pelkästään yrityksen jättäminen perustamatta ei ole sopimusrikkomus. Työntekijän pitää kuitenkin aina ilmoittaa, jos hän ottaa vastaan uuden työn karenssisopimuksen ilmoitusaikana.
– Jos näitä ilmoitetaan väärin, niin silloin henkilö syyllistyy sopimusrikkomukseen, Lankinen sanoi MOT:lle.
Sopimusrikkomuksesta voi seurata sopimussakko, jonka suuruus on enintään kaksi kertaa maksetun korvauksen summa. Selvityksessä esille nousseille poliittisille avustajille on maksettu yritystoiminnan perusteella 20 000–50 000 euroa karenssikorvausta.
Poliittisille erityisavustajille ja valtiosihteereille ei ole koskaan aikaisemmin määrätty sopimussakkoa.
Asiantuntija: ei vaikuta petokselta
MOT:n selvitys on herättänyt kysymyksen siitä, voisiko väärien tietojen antaminen karenssipäätöksen pohjaksi johtaa rikosvastuuseen.
Yle kysyi asiaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorilta Kimmo Nuotiolta.
Nuotion mukaan karenssikorvauksen nostaminen perusteilla, joita ei toteuta, ei vaikuttaisi olevan petos.
– Astetelma on varsin kaukana siitä, mitä petoksilla yleensä tarkoitetaan. Ne liittyvät yleensä yksityisten välisiin sopimussuhteisiin. Jotta kyse olisi petoksesta, tulisi osoittaa, että on erehdyttämällä saatu oikeudetonta taloudellista hyötyä.
Nuotion mukaan siviilioikeudellisesti puhutaan pikemmin perusteettoman edun palautuksesta, kun joku on hyötynyt toisten kustannuksella.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää puolestaan arvioi Ylelle, ettei kyse ole myöskään virkavelvollisuuden rikkomisesta.
– Henkilö ei ole enää ollut virkasuhteessa, kun hän toteuttaa sopimusrikkomuksensa, Mäenpää sanoo.
Hänen mukaansa valtiolla on velvollisuus valvoa sopimuksen noudattamista siihen kirjattujen sanktioiden avulla tai viime kädessä riita-asiana hallinto-oikeudessa.
– Jos asianomainen henkilö ei suosiolla esimerkiksi maksa rahoja takaisin, ei valtiolla ole muuta neuvoa kuin vaatia niitä hallinto-oikeudessa.
Uuden karenssilainsäädännön tulkinta ei ole aivan yksikertaista, sillä virkarikoksiin perehtynyt rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen arvioi Iltalehdelle (siirryt toiseen palveluun), että kyseessä voi olla sopimusrikkomuksen ohella myös rikosasia.
Katso MOT:n poliittisia avustajia käsittelevä uusi dokumentti Politiikasta lobbariksi ja takaisin Yle Areenasta.
