- 24 maaliskuun, 2023
Tarkistimme puoluejohtajien väitteitä – lue, kuka puhui totta ja kuka ei
Yle tekee eduskuntavaalien alla faktantarkistusta puolueiden puheenjohtajien puheille. Tässä jutussa tarkistimme Ylen puheenjohtajatenteissä esiin nousseita väitteitä.
Faktantarkistukseen valittiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Mukaan ei otettu esimerkiksi mielipiteitä tai näkemyksiä tulevaisuudesta, koska niiden totuudenmukaisuutta ei voida arvioida.
Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta, ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.
Voit myös itse kokeilla, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Paina videoiden alapuolella olevaa painiketta ja lue sen jälkeen faktantarkistuksen tuloksen perustelu.
Väite: Poliisikoulutukseen on 400 aloituspaikkaa, mutta 1 200 hakijasta kelpuutettiin viime haussa vain 250
Keskeinen osa Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon väitettä pitää paikkansa. Poliisiammattikorkeakouluun hyväksyttiin viime vuonna vain 255 opiskelijaa, vaikka aloituspaikkoja on 400. Viimeksi täydet 400 opiskelijaa pääsi sisään vuonna 2018.
Harkimon tieto hakijoiden määrästä oli reilusti alakanttiin. Kaikkiaan poliisikoulutukseen haki viime vuonna lähes 5 500 henkilöä. Heistä yli 2 000 osallistui pääsykokeisiin. Harkimo esittikin tentissä, että pääsyvaatimuksia höllennetään, jotta aloituspaikat täyttyisivät.
Poliisiammattikorkeakoulun mukaan koulutukseen hyväksyttyjen alhainen määrä viime ja edellisvuonna (siirryt toiseen palveluun) johtuu pitkälti koronatilanteen aiheuttamista poikkeusoloista. Tautitilanteen vuoksi esimerkiksi pääsykoepäivämääriä jouduttiin siirtelemään. Tänä vuonna tilanne on normalisoitumassa ja poliisiammattikorkeakoulun mukaan sisään pääsevien määrä nousee.
Pääsykoevaatimukset ovat poliisiammattikorkeakoulun mukaan jatkuvassa tarkastelussa. Viimeksi niitä viilattiin noin kuukausi sitten. Muutoksia tehtiin sekä fyysisten vaatimusten että soveltuvuusarvion pisteytyksiin.
Väite: Ruotsissa on lähes kaksinkertainen määrä poliiseja asukasta kohden Suomeen verrattuna
RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin väite pitää paikkansa.
Ruotsissa poliisien määrä oli viime vuonna noin 22 000 ja se tarkoittaa, että sataa tuhatta asukasta kohden Ruotsissa on noin 210 poliisia.
Suomessa poliisien määrä nousi poliisihallituksen tilastojen mukaan viime vuonna tavoitteiden mukaisesti yli 7 500:n. Näin sataa tuhatta suomalaista kohden poliiseja on noin 135.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisien määrä on vaihdellut Suomessa paljon.
Vuonna 2013 heitä oli melkein täsmälleen sama määrä kuin viime vuonna eli noin 7 500. Tämän jälkeen lukumäärä laski niin, että vuonna 2017 poliiseja oli enää 7 150. Viimeisen viiden vuoden aikana poliisien määrä on noussut joka vuosi.
Poliisihallituksen tavoitteena on, että tänä vuonna poliisien määrä kasvaa Suomessa muutamalla kymmenellä. Se edellyttää kuitenkin sitä, että rekrytoinnissa onnistutaan.
Ruotsissa aiotaan nostaa poliisien määrä tuhansilla. Tavoitteena on, että poliiseja olisi parin vuoden kuluttua noin 26 000 (siirryt toiseen palveluun).
Väite: Pisa-tulokset ovat laskeneet nykyisen hallituksen takia
Suomi on tippunut PISA-tutkimuksissa vuodesta 2006 ainakin vuoteen 2018 saakka. Laskua on tapahtunut kaikilla tutkimuksen osa-alueilla eli lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä, vahvistetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Vähiten laskua on tapahtunut lukutaidossa, jossa osaaminen on heikentynyt 27 pistettä vuosina 2006–2018 (lukutaito oli vuonna 2006 547 pistettä). Matematiikassa ja luonnontieteissä laskua on molemmissa 41 pistettä (matematiikka oli vuonna 2006 548 pistettä ja luonnontieteet vuonna 2006 563 pistettä).
30–40 pistettä vastaa yhden vuoden oppimista.
Heikoimman kymmeneksen osaaminen on laskenut aiemmasta. Myös sosioekonomisen aseman yhteys oppimistuloksiin on kasvanut. Sukupuolten välinen ero osaamisessa on Suomessa kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen suuri.
PISA-tulosten lasku ei voi olla nykyhallituksen syytä, koska tuoreimmat tulokset PISA-tutkimuksesta ovat vuodelta 2018. Vuoden 2022 PISA-tulokset julkaistaan tämän vuoden lopulla.
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin väite ei siis pidä paikkaansa.
Väite: Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen
Viimeisen viidentoista vuoden aikana Suomen talous on kasvanut joinain vuosina ja supistunut toisina (siirryt toiseen palveluun), mutta keskimäärin se on kasvanut. Esimerkiksi viime vuonna (siirryt toiseen palveluun) talous kasvoi.
Ennen tätä vuosikymmentä Suomen talous oli bruttokansantuotteella mitattuna korkeimmillaan ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Kriisistä toipuminen kesti pitkään, mutta Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) finanssikriisiä edeltävä taso ohitettiin vuonna 2021, ja henkeä kohden laskettuna bruttokansantuote ylitti vuoden 2008 tason viime vuonna (siirryt toiseen palveluun).
Suomen talous on kasvanut sekä viimeisen 15 vuoden sisällä että verrattuna ennen finanssikriisiä olleeseen aiempaan huippuun. Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon väite on siis väärä.
Väite on keskeisessä roolissa Liike Nytin vaalikampanjassa (siirryt toiseen palveluun).
Väite: Metsäteollisuudessa tehdään historiallisen kovia voittoja
Suuret metsäteollisuusyritykset kertovat vuosikertomuksissaan ja tilinpäätöksissään (UPM (siirryt toiseen palveluun), Stora Enso (siirryt toiseen palveluun), Metsä Board (siirryt toiseen palveluun)) tehneensä viime vuonna historiallisen kovia miljardiluokan voittoja, ja voitoista on tehty myös uutisia. Julkisessa keskustelussa metsäteollisuudella tarkoitetaan yleensä suuria pörssiyrityksiä, joten vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon väite pitää paikkansa.
Suuret yritykset eivät kuitenkaan ole koko metsäteollisuus, vaan siihen kuuluvat myös esimerkiksi puunkorjuuyritykset. Ne ovat enimmäkseen pieniä, mutta niitä on satoja. Näiden yritysten tulokset eivät ole samalla tavoin ja samoilla aikatauluilla julkisia kuin pörssiyhtiöiden, joten niiden osalta Ohisalon väitettä historiallisen kovista voitoista ei voi tarkistaa.
Metsäteollisuuteen kuuluvat myös sahat. Suurempia sahayhtiöitä on kymmeniä ja pieniä satoja. Niitä koskee sama kuin puunkorjuuyrityksiä, eli tulokset eivät ole saatavilla tarkistettaviksi. Jotain kuitenkin kertonee se, että Suomen suurimpiin mekaanisen metsäteollisuuden yrityksiin kuuluva Keitele Group on käynyt muutosneuvottelut (siirryt toiseen palveluun) kysynnän heikkenemisen vuoksi.
Väite: Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurin osa on aikuisopiskelijoita
Tilastokeskuksen mukaan vain reilu kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista (siirryt toiseen palveluun) on alle 20-vuotiaita, eli vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin väite pitää paikkansa. Tuorein tilasto on vuodelta 2021 ja tuolloin ammatillisessa koulutuksessa oli kaikkiaan yli 340 000 opiskelijaa.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana opiskelijoiden ikäjakauma on pysynyt vakiona.
AMKE ry arvioi, että alle 20-vuotiaiden osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoista saattaa lähivuosina hieman nousta oppivelvollisuuslain vaikutuksesta. Toisaalta ikäluokkien koon pieneneminen vähentää nuorimpien opiskelijoiden määrää tulevaisuudessa.
Väite: Valtaosassa EU-maita on alueita, jotka saavat positiivista erityiskohtelua – mutta ei Suomessa
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko viittaa ”alueiden positiivisella erityiskohtelulla” esittämäänsä erityistalousalueita koskevaan malliin. Siinä valtio myöntäisi erityistalousalueelle verohuojennuksia, jotka parantaisivat alueen yritysten kilpailukykyä ja houkuttelisivat uusia investointeja. Erityistalousalueen määrittely ei kuitenkaan ole yksiselitteistä.
Saarikon itsensä lokakuussa tilaaman (siirryt toiseen palveluun), ja maaliskuun alussa ennen vaaleja julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella laajimman määritelmän mukaisia erityistalousalueita löytyisi parista kymmenestä EU:n jäsenmaasta. Tällöin mukaan on laskettu valtiot, joissa on EU:n tulli- tai veroalueen ulkopuolisia alueita.
Saarikon väite pitää tämän perusteella siis paikkansa, mutta samalla hänen toiveensa on jo toteutunut, sillä Suomi kuuluu tähän joukkoon. Ahvenanmaa ei nimittäin kuulu EU:n veroalueeseen.
Ministeriön tilaaman selvityksen mukaan ainakin Puola, Unkari, Latvia, Liettua, Italia ja Ranska ovat suunnanneet yrityksille alueellisia verokannustimia.
EU:n valtiontukisäännökset eivät estä erityisten verohuojennusalueiden perustamista, mutta rajoittavat niitä. Selvityksen perusteella Suomessa tukikelpoisia alueita olisivat Itä- ja Pohjois-Suomi kokonaisuudessaan. Muualta Suomesta löytyy yksittäisiä tukikelpoisia kuntia.
Väite: Hiiliviljely tuottaa tiloilla parempia satoja ja parantaa luonnon tilaa
Hiiliviljely tarkoittaa viljelyä, jossa tuotannon ohessa kasvatetaan maaperän hiilivarastoa. Maanomistajat voivat saada tuloja vastikkeeksi maa- ja metsätaloudessa tuottamastaan hiilensidonnasta.
Esimerkiksi metsissä yhden puukuutiometrin kasvattaminen sitoo noin tonnin hiilidioksidia. Hiilidioksiditonnia vastaavan päästöoikeuden hinta huutokaupassa (siirryt toiseen palveluun) on viimeksi ollut liki 90 euroa. Kaadetuista puista taas on Metsäteollisuus ry:n viimeisten tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan maksettu enimmillään 70 euroa kuutiolta.
Riippumaton Baltic Sea Action Group -säätiö kertoo, että vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon väite paremmista sadoista pelloilla pitää ainakin yleisellä tasolla paikkansa, vaikka kokonaisuus onkin monimutkainen. Suuremmista sadoista kertoo myös maataloustuottajien etujärjestö MTK (siirryt toiseen palveluun).
Suomessa tehdyn tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan peltoviljelyn sadot kasvavat kun hiilensidonnan lisääminen tehdään parantamalla maaperää. Maaperän parantaminen ja maltillisempi maan muokkaus myös vähentävät viljavan pintamaan huuhtoutumista veden mukana.
Tutkimuksen tulokset näyttävät myös, että hiiliviljelyllä on mahdollista parantaa maaperän typensidontaa. Parantunut typensidonta maalla taas on hyväksi Itämerelle, sillä typen väheneminen rajoittaa levien kasvua.
Järvissä levien kasvu on enimmäkseen kiinni fosforin määrästä, ja enemmistöllä tutkimuksen pelloista oli vajausta fosforista.
Väite: Suomi on velka-asteelta eurooppalaisessa keskikastissa
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT vahvistaa, että Suomen valtionvelka on EU:n keskitason alapuolella.
Samalla voidaan todeta, ettei Suomi enää kuulu taloudenpidon kirkkaimpiin tähtiin. Julkisen sektorin velkasuhde on jo selvästi korkeampi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa sallima 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kyseisen rajan jälkeen velkaantumista pitäisi alkaa vähentää.
Viime vuoden syyskuun lopussa Suomen velkasuhde oli Eurostatin tilaston mukaan (siirryt toiseen palveluun) 72 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että julkista velkaa oli 72 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on vähemmän kuin euro- tai EU-maissa keskimäärin. Euromaiden keskimääräinen velkasuhde oli 93 prosenttia ja EU-maiden 85 prosenttia.
Kymmenessä EU-maassa velkaa oli enemmän ja kuudessatoista vähemmän kuin Suomessa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tulkitsee tilastoa niin, että Suomen velkaantuminen muistuttaa yhä enemmän muita euromaita kuin toisia Pohjoismaita. Etlan mukaan on huolestuttavaa, että Suomen velkasuhde on lähestynyt euromaiden keskiarvoa.
Suomi on tällä hetkellä selvästi velkaantuneempi kuin esimerkiksi pohjoismaiset kumppaninsa Ruotsi ja Tanska.
Osasitko arvioida, pitivätkö poliitikkojen väitteet paikkansa? Kerro ajatuksesi jutusta kommenttikentässä, joka on auki 23. maaliskuuta kello 23:een asti.
