- 8 toukokuun, 2023
Leijonien pitää voittaa MM-kultaa, koska kilpailijoiden joukkueet ovat uskomattoman huonoja
Leijonille kaikki muu kuin MM-kulta kotikisoista olisi epäonnistuminen, sillä kilpailijamaiden ryhmät ovat todella heikkoja, kirjoittaa toimittaja Vinski Virtanen.
Jääkiekon miesten MM-kilpailuista on tullut Leijonien temmellyskenttä. Viime ja tällä vuosikymmenellä Suomi on juhlinut kolmea MM-kultaa, ollut finaalissa kuudesti ja isännöi nyt jo neljänsiä kotikisoja tällä ajanjaksolla.
Suomessa iloitaan siitä, että 105 runkosarjapisteen Mikko Rantanen saapuu vahvistamaan Leijonia kotikisoihin.
IIHF:n rankingin ykkösmaassa käydään taas sinänsä turhaa keskustelua ja taivastelua siitä, kenen pitäisi mahtua kisajoukkueeseen, kenen pitäisi jaksaa pukea leijonapaita vielä raskaan kauden päätteeksi ylleen ja kuinka tällä kertaa mahdetaankaan pärjätä paperilla.
Samalla, kun muita kovia kiekkomaita ei valitettavasti kiinnosta pätkääkään.
Yhdysvaltojen joukkue on jopa sen mittapuulla harvinaisen nimetön. Kasaan on saatu raavittua viikko ennen kisoja nippu, jossa kyllä on NHL-sopimuspelaajia, mutta varsinaisista ”änärimiehistä” saa kasattua hädin tuskin kahta kentällistä.
Kanadan joukkue on myös poikkeuksellisen kevyt, kun vertaa aiempiin vuosiin, vaikka ei vaahteranlehtipaidassakaan mitään superstaroja ole aina nähty.
Lue myös: Onko hän Kanadan joukkueen suurin tähti? Katso tästä jääkiekon MM-kisoihin saapuvat NHL-pelaajat
Taas vaikuttaa siltä, että kisojen jälkeen päästään lukemaan amerikkalaispelaajien haastatteluita siitä, kuinka he yllättyivät, miten iso asia turnaus oli eurooppalaisille.
Venäjä ei (ihan syystä) pelaa koko kisoissa, ja sodan takia kisat myös pelataan Suomessa ja Latviassa. Ruotsilla tähtipelaaja Elias Petterssonin osallistuminen jäi kiinni vakuutusmaksuista, ja kieltäytymisiä on tullut paljon.
Tässä NHL näyttää merkityksensä. MM-kisojen arvo on sarjan silmissä pieni. Pelaajatkaan eivät halua riskeerata rahakkaita sopimuksiaan, mikä on ymmärrettävää.
Tshekki sai viime vuonna ensimmäisen mitalinsa vuosikymmeneen, vaikka maata yleisesti pidetäänkin yhtenä suurista. Yhdysvaltojen suuruus on myös näennäistä MM-tasolla, kun maa ei ole voittanut kultaa sitten vuoden 1960.
Sveitsillä on potentiaalia, mutta se ei ole koskaan voittanut MM-kultaa. Slovakialle ja Saksalle puolivälieristä eteneminen olisi sensaatio.
Suomelle taas MM-kisat ovat kaikki kaikessa. Maassamme kiekkokeskustelu ja -kritiikki on viety äärimmilleen ja kaikki ratkaisut kyseenalaistetaan, odotukset ovat massiiviset, ja pessimismi valtaa suomalaisten kodit, kun Unkari roikkuu kaksi erää vain maalin päässä.
Kunnes Sakari Manninen tekee kolmanteen erään 1+4, jolloin voidaan huokaista helpotuksesta.
Mikä maa voi tänä keväänä voittaa Suomen?
Leijonien viime aikojen saavutuksista mainittuna ei ollut myöskään olympiakultaa. Historiallisen olympiavoiton jälkeen entinen leijonaluotsi Lauri Marjamäki sanoi Iltalehdelle tekemässäni haastattelussa, ettei näe minkään maan pystyvän horjuttamaan Suomea kotikisoissa.
Tämä ennustus kävi toteen, eivätkä voimasuhteet tälläkään kertaa näytä muuttuneen vuoden takaisesta. Haastajia on, mutta Suomi on ylivoimainen ykkössuosikki kotijäällään. Varsinkin tällä panostuksella, kansallisella hurmoksella, odotuksilla, valmistautumisella, pelaajamateriaalilla, paljon puhutulla pelitapaedulla.
Ylivoimaisuudesta on tullut tylsää, mutta se ei ole Suomen syy. Syy on siinä, etteivät IIHF ja NHL pääse mitenkään yhteisymmärrykseen sellaisen turnauksen järjestämisestä, jossa oikeasti pelaisivat parhaat ja joka oikeasti kiinnostaisi ihan kaikkia osallistujia. Olympialaisia on mennyt ohi rahan ja koronan takia.
MM-turnaus on edelleen parasta, mitä maajoukkuepeleissä on nykytilanteessa saatavissa, mutta jääkiekkoväen on lakattava valehtelemasta itselleen.
