- 14 elokuun, 2023
Lauri Nieminen, 33, on hakenut palkkatöitä 14 vuotta – nyt hän lataa suorat sanat hallitusohjelmasta
Sastamalalainen Lauri Nieminen, 33, on hakenut 14 vuotta aktiivisesti töitä. Työkokeiluja, kuntouttavaa työtoimintaa sekä palkkatukipaikkoja takana on lukuisia.
Hän lataa suorat sanat hallitusohjelman suunnitelmille leikata sosiaaliturvaa.
– Se herättää vihaa, koska tässä katsotaan, että työtön yksilö on kuluerä. Tosiasia on se, että jos me saamme mistä tahansa lisää rahaa, niin kaikki raha palautuu takaisin kulutukseen. Ostamme parempaa ruokaa, maksamme laskuja ja maksamme velkaa jos on velkaa.
Niemisen mielestä tukien leikkaaminen ei tuo lisää avoimia työpaikkoja.
– Ymmärrän leikkaamisen, jos tilanne on se, että kieltäytyy avoimesta työpaikasta. On sanottu, että pitäisi saada hanakammin töitä, niin näyttäkää, että missä niitä töitä on?
Niemisen työkokeilut ja palkkatukityöt ovat päättyneet viimeistään siinä kohtaa, kun paikkaan on tullut seuraava jatkamaan hommia.
– Tämä kierre on kestänyt vuosikausia.
Hän on työskennellyt muun muassa paikallisessa museossa, peruskoulussa, kaupassa ja seurakunnassa. Nyt hän on palkkatukipaikassa Rakennuskulttuurikeskus Piirussa. Siellä hän esimerkiksi pyörittää podcastia. Omaa radio-ohjelmaa Viikon promopakettia hän on tehnyt harrastuksena kotoaan käsin vuosien ajan.
Yle haastatteli Niemistä vuonna 2019. Silloin hän oli kuntouttavassa työtoiminnassa sastamalaisessa museossa ja kritisoi sitä, miksi työstä ei voida maksaa palkkaa.
Työttömien määrä kasvanut
Työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun lopussa yhteensä 264 700. Se on 4 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 25 800 enemmän kuin edellisessä kuussa. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.
Lauri Niemisellä on lievä aivovamma, joka diagnosoitiin vuonna 2019. Nieminen on osatyökykyinen.
Lievä aivovamma vaikuttaa muistamiseen ja asioiden hahmottamiseen. Hän tarvitsee työtehtävät kirjallisesti paperille ja henkilökohtaista tukea normaalia enemmän.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kyselytutkimuksen mukaan työttömät itse pitävät suurimpana työllistymisensä esteenä huonoa terveydentilaa. Tutkimukseen vastasi 763 työtöntä.
Myös Työttömien keskusjärjestö kertoi samaa.
SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu sanoo, että terveydentila vaikuttaa töiden hakemiseen ja töiden saamiseen monella tavalla. Uusi työ on luultavasti hankalampi löytää, jos terveydentila rajoittaa sopivia vaihtoehtoja.
– Heti työttömyyden alussa olisi tärkeää saada kasvokkaista suunnitelmallista palvelua työttömille. Näin mahdolliset terveysongelmat voitaisiin saada heti tietoon ja ohjata keskeisten palvelujen piiriin, ettei työttömyys pääse pitkittymään, sanoo SAK:n Alli Tiensuu.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan vammaisia tai pitkäaikaissairaita työttömiä työnhakijoita oli tämän vuoden alussa noin 30 000. Osatyökykyisiä on kuitenkin todellisuudessa enemmän.
Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisäselvityksen mukaan työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työhön kykeneviä.
TEMin erityisasiantuntija Marianne Keyriläisen mukaan Suomessa terveysongelmaisten työnhakijoiden erityisenä haasteena on työttömyyden pitkittyminen.
– Pitkäaikaistyöttömissä heijastuvat usein ikä ja heikko terveydentila, mutta siellä näkyvät myös koulutustaso ja työkokemuksen puute eli muut tekijät, mitkä tekevät työllistymisestä vielä haastavampaa. Työkyky ja työttömyys vaikuttavat toisiinsa.
Lauri Nieminen on päässyt työhaastatteluihin työuransa aikana muutamia kertoja. Palkkatöiden saaminen on tyssännyt viimeistään siinä vaiheessa, kun hän on kertonut aivovammastaan. Nieminen ei halua salailla diagnoosiaan.
Kierre aiheuttaa Niemisessä kielteisiä tunteita.
– Masentaa, ärsyttää ja turhauttaa. Itsetunto laskee. Rupean miettimään, enkö minä kelpaa. Se kertoo siitä työn arvostuksesta, että työstä saa palkkaa eikä jotain etuutta, joka sinun pitää joka kuukausi erikseen hakea.
Palkkatuesta ei kertyisi työssäoloehtoa
Heinäkuun alussa astui voimaan palkkatukiuudistus. Palkkatuen käytön lisäämisellä yrityksissä pyritään lisäämään palkkatuen vaikuttavuutta ja nostamaan tätä kautta työllisyysastetta, kertoo Valtioneuvosto.
Tuore hallitusohjelma linjaa, ettei palkkatuetusta työstä enää jatkossa kertyisi työttömyysturvan työssäoloehtoa. Tuore hallitusohjelma myös kohdistaa palkkatukea erityisesti yksityiselle sektorille.
SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu korostaa sitä, että palkkatukityön tarkoitus pitäisi olla relevantti työkokemus kohti pysyvää työpaikkaa.
– Nimenomaan palvelun pitäisi perustua työnhakijan tarpeeseen, että olisi mietittynä polku kohti pysyvämpää työsuhdetta. Silloin työkokeilu tai määräaikainen palkkatuettu työsuhde ei jäisi yksittäiseksi toimenpiteeksi, vaan se tukisi kohti pysyvämpää työtä.
Lauri Niemiselle palkkatukityö on ollut ainoa tie työelämään.
Niemisen mielestä ongelma on työnantajissa ja osittain järjestelmässä, ettei pysyvää työtä löydy.
– Pitäisi olla signaali, että ei minua tarvitse enää erikseen aktivoida. On tätä aktiivisuutta ihan tarpeeksi.
Niemisen mielestä työmarkkinoilla on eriarvoisuutta, mistä ei puhuta ääneen. Tällä hän viittaa ihmisiin, jotka jäävät jumiin erilaisiin työkokeiluihin ja palkkatukipaikkoihin.
Niemisen työllistäminen edellyttäisi sitä, että työtä räätälöidään jollain tavalla. Työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ohjattuina olisi lukemattomia työttömiä, joille vain täytyisi löytää sopiva työpaikka.
– Lähtisin korjaamaan asioita siihen näkökulmaan, että ”työnantajat, katsokaa, että teille löytyy työvoimaa, jos te sitä haluatte. Se vaan edellyttää sitä, että te olette valmiita joustamaan.”
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 15.8. klo 23 asti.
