- 2 kesäkuun, 2023
Kultasormi Jussi Tapola vaatii nopeaa muutosta SM-liigaan – suomalaispomo muistuttaa Ruotsin ehdosta, joka saisi Suomessa monet konkurssin partaalle
Jääkiekon SM-liigan päätös jäädyttää sarjassa pelaavat joukkueet kuohuttaa. SM-liigan yhtiökokouksen päätöksen myötä liigan ovet pysyvät suljettuina ainakin kaksi vuotta, kun SM-liiga haluaa arvioida uudelleen muun muassa sarjapaikkakriteerejään.
SM-liiga on ollut suljettu sarja nyt kymmenen vuotta. Sarjasta ei ole voinut pudota, mutta sinne on voinut kuitenkin päästä hakemalla erikseen lisenssiä.
SM-liigan avaamisesta on puhuttu jo monta vuotta, mutta Kiekko-Espoon ja Helsingin Jokerien uuden tulemisen myötä keskustelu on kiihtynyt. Kiekko-Espoo on kertonut julkisesti hakevansa syksyllä SM-liigapaikkaa ja haluavansa pelata Suomen pääsarjassa syksystä 2024 lähtien.
Pelaajayhdistys otti voimakkaasti kantaa SM-liigan päätökseen torstaina ja kertoi pelaajien haluavan, että SM-liiga olisi auki.
Perjantaina Jääkiekkoliitto yhtyi Pelaajayhdistyksen huoleen. Jääkiekkoliiton mukaan on vaikea nähdä, että nykyinen sarjajärjestelmä voisi nykyisellään toimia kovin pitkään.
Tappara on ollut kymmenen vuotta peräkkäin SM-liigan mitalipeleissä. Yksi sen menestyksen arkkitehdeistä on ollut seurassa päävalmentaja-aikansa edelliseen kauteen päättänyt Jussi Tapola. Hän voitti Tapparassa valmentajana neljä Suomen mestaruutta ja toimi usean kauden ajan myös urheilujohtajana.
SM-liigan päätös ihmetytti kultasormea. Tapola kummastelee, miksi SM-liigan päätöksenteko on viivästynyt.
Tapolan käsityksen mukaan SM-liigan valmistelutyö piti aloittaa jo viime kaudella uuden toimitusjohtajan Kati Kivimäen johdolla. Kivimäki siirtyi sivuun toimitusjohtajan paikalta tänä keväänä.
– Mihin tässä kaksi vuotta tarvitaan? Eikö näitä asioita ole pohdittu yhtään viime vuoden aikana? Tai eikö sitten vaan uskalleta tehdä päätöksiä? Tapola kysyy.
Hän myös muistuttaa, että Kiekko-Espoon ja Jokerien tilanne on ollut varmasti jo aiemmin tiedossa.
Julkisessa keskustelussa moni on jo ehtinyt kertoa kannattavansa avointa sarjaa.
Uusi sarjasysteemi on kuitenkin ollut kysymysmerkki.
Yksi malli on ollut SM-liigan sisällä pelattavat A- ja B-sarjat, joissa molemmissa pelaisi 10-12 seuraa. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela piti vaihtoehtoa varteenotettavana ja muistutti mahdollisuudesta nousta ja pudota sarjoista.
Tapola näkisi paljon puhutun kahden SM-liigan sisäisen sarjan varmasti parempana ratkaisuna kuin nykyisen tilanteen Hän silti miettii, voisiko sarjoissa olla eri määrä joukkueita. Esimerkiksi niin, että toisessa sarjassa olisi 12 joukkuetta ja toisessa 8.
Yhden asian Tapola muuttaisi kuitenkin jo tulevalle kaudelle.
– Ensi kaudelle pitäisi ainakin tehdä jonkinlainen sääntömuutos, ettei tyhjennysmyyntejä voi tehdä kesken kauden. On huippu-urheilun irvikuva, että joukkue tyhjennetään joulu-tammikuussa ja tehdään sitten taloudellisesti hyvä tulos. Eihän ne pelit ole sitten kiinnostavia oikein kenenkään kannalta, Tapola toteaa.
Kapanen on nähnyt Suomessa tyhjennysmyynnin ja Ruotsissa painekattilan
Kimmo Kapanen oli KalPan urheilujohtaja vuosien 2009–2017 aikana. Kapanen tietää SM-liigaseurojen tyhjennysmyynnistä, sillä KalPa teki sen keväällä 2014.
Mitä hän ajattelee nyt tyhjennysmyynneistä?
– Voimme ainakin puhtaasti sanoa, että onnistuimme tyhjennysmyynnissä ja uuden rakentamisessa. Olimme kolme vuotta tyhjennysmyynnin jälkeen finaaleissa. Suomessa on kuitenkin todella paljon tapahtunut sitä, että samat joukkueet tekevät tyhjennysmyynnin vuodesta toiseen ja mikään ei muutu. Se ei ole enää mielestäni hirmuisen kannattavaa toimintaa isossa kuvassa, Kapanen sanoo.
KalPa perusteli aikanaan yhteistyökumppaneille ja kannattajille tyhjennysmyyntiratkaisunsa taustat.
– Ei voi kyllä paukutella henkseleitä yhtään. Oli paskamainen tilanne. Kaikki meni päin helvettiä. Saatiin kaikki oikaistua ja seura uudelleen jaloilleen, mutta tyhjennysmyyntiä ei voi harrastaa määränsä enempää, Kapanen jatkaa.
Nyt Kapanen on toiminut vuoden ajan Ruotsin pääsarjan Timrå IK:n urheilujohtajana. Kapanen toteaa, että SHL:n kaltainen avoin sarja oli hänelle uusi maailma. SHL:ään kuuluu olennaisena osana uhka ja tuskakin, kun on mahdollisuus pudota sarjasta.
Timrå oli ensimmäisen viiden sarjakierroksen jälkeen jatkuvasti kiinni pudotuspelipaikassa, joten tuska ei ehtinyt kasvaa missään vaiheessa älyttömän suureksi. Kapasen ei tarvinnut jännittää kainalot märkinä.
Paineet olivat silti niin kauan läsnä, kun putoaminen sarjaporrasta alemmas oli matemaattisesti mahdollista.
Timrå oli kuitenkin edellisellä kaudella pelannut karsinnat. Jännitysmomentin pystyi Kapasen mukaan aistimaan toimistolla. Suomalaispomon mukaan ilmeet kiristyivät muutaman tappion jälkeen.
– Kun säilyminen selvisi, talousvastaavien ilmeet kääntyivät toimistolla kohtuullisen iloisiksi. Heidän ei tarvinnut enää stressata, Kapanen avaa.
Suomessa puhutaan usein, kuinka nykyisille liigaseuroille putoaminen Mestikseen olisi katastrofi ja jopa kuolinisku. Samaan aikaan Ruotsia ja sen karsintoja seurataan ihaillen.
Kapanen muistuttaa, että Ruotsissakin putoamisella on suuria seurauksia.
– Nyt Brynäs putosi. Sanotaan, että seitsemän miljoonaa euroa rävähti sen liikevaihdosta pois. Se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Tulee yt-neuvottelut. Kevennetään organisaatiota, Kapanen havainnollistaa.
Kapanen kertoo, että putoamisen uhka oli läsnä kuukausittain palavereissa Timrån talousväen kanssa. Palavereissa oli koko ajan esillä vaihtoehtoinen budjetti tulevalle kaudelle sarjaporrasta alemmas Allsvenskaniin.
– Oli karua nähdä sitä. Täällä huonolla kaudella seuraukset voivat olla, että liikevaihto on 60 prosenttia ja pelaajabudjetti 75 prosenttia pienempi. Uutta kautta lähdetään rakentamaan ilman yhtään pelaajasopimusta, Kapanen toteaa.
Kaikki SM-liigaseurat eivät selvittäisi yhtä Ruotsin pykälää
Ruotsissakin käydään parhaillaan keskusteluja sarjajärjestelmän uudistamisesta. Tällä hetkellä SHL:ssä kaksi viimeistä joukkuetta pelaavat karsintasarjan. Häviäjä putoaa suoraan sarjaporrasta alemmas.
Uudistamisesta keskustellaan, mutta ainakin tuleva kausi mennään vielä samalla mallilla.
Kapanen ei lähde neuvomaan SM-liigassa toimivia joukkueita, sillä hän haluaa myös muistuttaa yhdestä erosta Suomen ja Ruotsin lisenssikriteereissä.
SHL:ssä pitää olla tietty prosentti liikevaihdosta omaa pääomaa. Nousijajoukkueilla osuus on alkuun pienempi, mutta kasvaa muutamassa vuodessa muiden joukkueiden kanssa samaan eli kymmeneen prosenttiin.
– Jos Suomessa olisi sama sääntö, olisi aika iso joukkueista selvitystilassa. Eivät ne saisi välttämättä lisenssiä, Kapanen muistuttaa.
Yhtä asiaa hän kuitenkin toivoo sekä Ruotsiin että Suomeen. Kapanen haluaisi nähdä, että toiset sarjatasot olisivat elinvoimaisempia ja niitä päivitettäisiin. Se poistaisi peikkoa putoamisen ympärillä.
Kapasen mukaan Ruotsissa ero tv- ja markkinointirahassa on kymmenkertainen.
– Se on järkyttävä ero. Toivoisin, että Allsvenskanin raha nousisi SHL:n kustannuksella. Uskoisin, että SHL:n joukkueet kuitenkin pärjäisivät ja saisimme Allsvenskanin vielä kilpailukykyisemmäksi, Kapanen sanoo ja kertoo SHL:n tv-rahojen kasvun auttavan seuroja.
Kapanen ei osaa sanoa, mikä olisi paras malli jatkossa Suomessa, koska ei osaa sanoa, mikä olisi paras Ruotsissakaan. Avointa sarjaa hän pitää joka tapauksessa urheilullisesti todella hyvänä.
Hän kaipasi kuitenkin valmiimpia ratkaisuja ennen kuin vaatimuksia aletaan vyöryttää julkisesti. Kapanen nostaa esimerkiksi Pelaajayhdistyksen, joka vaati avointa sarjaa, mutta ei tarjonnut mallia sille.
– Toivoisin enemmän, että tuotaisiin valmista pöytään. On todella helppo kritisoida, mutta tarvitaan jotain rakentavaa. Joku järki ja määränpää pitäisi olla, hän korostaa.
SM-liigan tuotetta ja brändiä hän pitää lähtökohtaisesti hyvänä. Seurapomo kaipaisi kuitenkin selkeämpää viestintää.
– SM-liiga antaa helvetisti mahdollisuuksia negatiiviseen huuteluun joka puolelta. Sitten kun tullaan ulos, tullaan selkeästi ulos, mitä tehdään. Nyt tuntuu, että vähän väliä joku kommentoi jotain ja se vaan vahingoittaa tuotetta. Miksi sille annetaan sijaa? SM-liigan pitää tehdä enemmän töitä ulostulojen eteen, Kapanen toteaa.
