- 9 heinäkuun, 2023
”Harmiton pikkumaa on siirtynyt toiseen liigaan”, arvioi maabrändin asiantuntija Suomen Nato-jäsenyyden tuomaa kiinnostavuutta
Mitähän ne muut meistä ajattelevat? Se on suomalaisille perinteisesti tärkeää.
Suomi on ollut viime vuosina poikkeuksellisen paljon kansainvälisen kiinnostuksen kohteena Venäjän hyökkäyssodan, Nato-jäsenyyden ja edellisen hallituksen naisviisikon takia.
Katse kääntyy taas hetkeksi Suomeen, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden saapuu Helsinkiin ensi viikolla.
Kansainvälisessä mediassa eivät ole jääneet huomiotta myöskään Suomen uuden hallituksen vaikeudet ja eroamaan joutuneen perussuomalaisministeri Wilhelm Junnilan äärioikeistoon viittaavat puheet.
Voiko yksittäinen poliitikko tai kulloinkin vallassa oleva hallitus muuttaa Suomi-kuvaa maailmalla suuntaan tai toiseen?
Kysyimme asiaa Turun yliopiston poliittisen historian professorilta Louis Clerciltä, Politico Europe -lehden Tukholman-kirjeenvaihtajalta Charlie Duxburylta ja konsulttiyritys Milttonin Yhdysvaltain-toimitusjohtajalta Kristiina Heleniukselta.
Tanska rakensi nopeasti maineen tiukan maahanmuuttopolitiikan maana
Poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta sanoo, että maakuvaa pitää tarkastella kahdella tasolla.
Suomesta piirtyvä pitkän ajan kuva ei helpolla horju. Siihen liittyvät Clercin mukaan Sibelius, luonto, sauna ja kaikki pohjoismaisuuteen liittyvä – myös tietynlainen maine ”oudosta Pohjolan kansasta”. Hän arvioi, että tätä kuvaa yksittäisen poliitikon tai hallituksen on vaikea muuttaa.
– Suomen pitkäaikainen kuva on melko hyvä. Suomeen liittyy maailmalla aika vähän tietämystä, mutta kuitenkin se, mitä tiedetään, on pääasiassa positiivista.
Maakuvaa ohjaa Clercin mukaan myös lyhytaikaisempi taso. Se, mistä puhutaan ja mitä tapahtuu juuri nyt, eräänlainen median sykli.
Junnila-tapauksen kaltaiset asiat voivat vaikuttaa ainakin hetkellisesti tapaan, jolla Suomesta puhutaan. Jo nyt uutisoinnissa Euroopassa on käytetty suorasukaista kieltä äärioikeisto-käsitteineen, huomauttaa Clerc. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa natsihuumorille ei löydy ymmärrystä.
Asia kiinnostaa ulkomailla myös siksi, että kansallismielisten puolueiden nousu on tapetilla muuallakin Euroopassa.
Clercin mukaan kovin maahanmuuttovastainen ja antiliberaali politiikka tai hyvin nuuka Eurooppa-politiikka voi muuttaa Suomi-kuvaa, mutta siihen on vielä matkaa.
– Joskus nämä muutokset voivat olla yllättävän nopeita. Tanska on hyvin lyhyellä aikavälillä onnistunut rakentamaan itsestään kuvan erittäin tiukan maahanmuuttopolitiikan maana, hän huomauttaa.
Ulkoministeriön tuoreimman maakuvakatsauksen mukaan Suomi-kuva vahvistui viime vuonna. Suomi näkyi ulkomaisessa mediassa historiallisella tavalla.
Louis Clerc näkee Junnila-kohun tulleen huonoon aikaan, sillä Suomeen kiinnittyy nyt ylipäätään paljon huomiota. Hän arvioi, että osittain juuri sen takia asia noteerattiin kansainvälisessä mediassa.
Pääministeri on Suomen politiikan kasvot maailmalla
Poliitikot ja Suomen hallitus tulevat maailmalla tunnetuksi kansainvälisen median kautta. Ulkoministeriön maakuvakatsauksen mukaan tunnettujen henkilöiden merkitys maakuvalle on keskeinen.
Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) nautti maailmalla lähes rocktähden mainetta.
Nyt Marinin nahkatakki on vaihtunut pääministeri Petteri Orpon (kok.) pikkutakkiin.
Politico Europen Tukholman-kirjeenvaihtaja Charlie Duxbury arvioi, että hallituksesta riippumatta erityisesti juuri pääministerillä voi olla merkitystä maakuvalle: hän on kasvot Suomen ajamalle politiikalle. Siksi hänen mielestään kulloisenkin pääministerin esiintymiskyky, vakuuttavuus ja mediamyönteisyys on tärkeää.
– Pääministeri on ensimmäinen taho, jota katsotaan, kun yritetään selittää, mistä Suomessa on kyse ja mitä Suomi yrittää saada aikaan.
Eurooppa on vielä odottavalla kannalla Suomen uuden hallituksen kanssa, sanoo Duxbury.
Hänen mukaansa Junnila-kohua laajempi kysymys on se, mitä perussuomalaisten nousu hallitukseen tarkoittaa Suomen Eurooppa-politiikan kannalta.
Duxburyn mukaan yleisesti suomalaispoliitikkojen maine on hyvä: heitä pidetään asiallisina ja pätevinä.
Ahtisaarta ei palkittu Nobelilla suomalaisuutensa ansiosta
Suomen lähihistoriasta löytyy Marinin lisäksi muitakin esimerkkejä kansainvälistä huomiota saaneista poliitikoista.
Tarja Halonen oli Suomen ensimmäinen naispresidentti, presidentti Martti Ahtisaari palkittiin rauhanponnisteluistaan Nobelilla ja entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) on yhä kysytty haastateltava kansainvälisissä tiedotusvälineissä.
Miltton USA:n toimitusjohtajan Kristiina Heleniuksen mukaan yksittäiset menestyvät poliitikot tukevat peruskäsitystä Suomesta: siitä, että Suomi on vakaa ja toimiva yhteiskunta.
– Nämä yksilöt ovat ikään kuin maineemme ruumiillistumia: sen, että olemme tasa-arvoisia, koulutettuja ja rauhanrakentajia. Olen aina toivonut Suomen viestiä viedessä, että meillä olisi näitä kasvoja: hyviä mukaansatempaavia puhujia ja menestyjiä maailmalla.
Tällaista tapahtuu kuitenkin varsin harvoin.
– Kaiken kaikkiaan niinkin pienessä maassa kuin Suomi on hyvin harvinaista, että joku pystyisi persoonansa kautta vaikuttamaan. Se on hirveän paljon kiinni siitä, että on tietyt olosuhteet ja tietty tyyppi – niin myös Marinin tapauksessa, sanoo Helenius.
Hän on osallistunut maakuvatyöhön muun muassa lehdistöneuvoksena Washingtonissa ja ja Suomen maabrändityöryhmän jäsenenä 2008–2010.
Myös Louis Clerc näkee, että Marin ja hänen hallituksensa nähtiin ennen kaikkea ilmentymänä Pohjoismaiden naisten hyvästä asemasta.
Clerc varoittaa kuitenkin liioittelemasta suomalaisuuden merkitystä, mikäli poliitikko lyö läpi kansainvälisesti.
– Ahtisaari ei saanut Nobelia sen takia, että hän on suomalainen tai mukava mies, vaan sen takia, että hän neuvotteli rauhaa.
”Suomi on siirtynyt toiseen liigaan”
Suomi pysynee kansainvälisen huomion kohteena Venäjän rajanaapuruuden ja Natoon liittymisen takia. Suomi on aiempaa laajemmin esillä muun muassa Yhdysvalloissa.
– Ihan selkeästi Suomi on siirtynyt ikään kuin toiseen liigaan. Aikaisemmin Suomi on ollut harmiton pikkumaa, johon ei ole tarvinnut hirveästi kiinnittää huomiota. Nyt kun Suomi ja Yhdysvallat ovat jonkinlaisessa kohtalonyhteydessä keskenään, se on nostanut meidät kiinnostavuudessa kokonaan uuteen kategoriaan, Yhdysvalloissa asuva Helenius sanoo.
Bidenin Suomen-vierailun Helenius ei kuitenkaan näe sinänsä parantavan Suomen maakuvaa, vaan olevan osoitus Nato-maailmasta, johon Suomikin nyt kuuluu.
Louis Clerc vertaa Suomen liittymistä Natoon siihen, kun Suomesta tuli EU-maa vuonna 1995. Asian merkitystä ei hänen mukaansa Suomessa ehkä ole aivan ymmärretty.
Samaa mieltä on Charlie Duxbury. Venäjän aggressio on pakottanut ulkomaalaiset toimittajat paneutumaan jopa siihen, paljonko maan rajanaapurit käyttävät rahaa mihinkin puolustuksen osaan.
– Nyt kiinnostus on siinä, millainen Suomen rooli tulee olemaan Natossa ja muuttuuko jokin Suomen puolustuspolitiikassa uuden hallituksen myötä.
Suomi on tehnyt paljon töitä maakuvansa eteen
Suomi on pohtinut heti itsenäistymisestä lähtien, miten parantaa ja ylläpitää kansainvälistä kuvaansa, huomauttaa Clerc.
Myös suomettumista yritettiin selittää parhain päin ulkomaalaisille.
Clercin mukaan Suomi ei ole enää niin yhtenäinen kuin aikaisemmin: on erilaisia näkemyksiä Suomesta eikä ole vain yhtä ääntä tai kuvaa, joka esitetään maailmalle.
Suomen haaste maakuvatyössä on maan pienuus. Heleniuksen mukaan Suomen on vaikea ylittää uutiskynnystä ja yksittäiset uutiset Suomesta ovat usein kuriositeetteja.
– Usein myös uutisonnistumisia tulee niin harvoin, että ne tuppaavat menemään Ruotsin piikkiin. Ihmisten mieliin jää vain, että joku Pohjoismaa se oli.
* Mikä vaikuttaa Suomen maakuvaan? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 10. heinäkuuta 2023 saakka.
