- 18 kesäkuun, 2023
Donald Trump voi olla pian jälleen Yhdysvaltain presidentti – Euroopan pitäisi aloittaa varautuminen nyt, asiantuntijat kehottavat
Uransa aikana kuutta eri Yhdysvaltain ulkoministeriä avustanut Aaron David Miller varoittaa Suomea.
– Jos olisin Yhdysvaltain tuen varaan laskeva eurooppalainen liittolainen, olisin huolissani.
Miller, 74, on Yhdysvaltain ulkopolitiikan konkari. Hän työskenteli Yhdysvaltain ulkoministeriössä neljällä eri vuosikymmenellä ja toimii nyt johtavana tutkijana Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomossa (CEIP).
Ylen haastattelussa Miller sanoo, että Yhdysvallat on ajautunut tilanteeseen, jossa se on arvaamaton sekä liittolaisena että vihollisena.
– Sanon tämän henkilönä, joka edisti Yhdysvaltain intressejä 25 vuoden ajan. Henkilönä, joka käsittää Yhdysvaltain tehneen virheitä ja rikkomuksia, mutta joka uskoo syvästi Yhdysvaltojen voivan olla myös hyvä voima maailmassa.
– Mutta jos olisin Yhdysvaltain liittolainen, olisin varsin huolissani siitä, mitä vaihdos republikaaniseen hallintoon tarkoittaisi, Miller toistaa.
Republikaanisella hallinnolla Miller viittaa maan edelliseen ja mahdollisesti seuraavaan presidenttiin Donald Trumpiin.
Yle kysyi Milleriltä ja muilta asiantuntijoilta, mitä Trumpin paluu tarkoittaisi Euroopalle.
Trump voi nousta valtaan vaikka vankilasta
Trump on selvä ennakkosuosikki republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Kuluvan vuoden aikana Trumpin kannatus republikaanien keskuudessa on noussut, kun puolueen äänestäjät ovat kerääntyneet oikeusjuttujen kanssa painivan Trumpin tueksi.
Mielipidekyselyissä Trumpia kannattaa republikaanien ehdokkaaksi yli puolet puolueen kannattajista.
Useat syytteet tai mahdollinen rikostuomio eivät päätä Trumpin vaalikampanjaa. Yhdysvaltain perustuslaissa ei ole kohtaa, joka estäisi syytetyn tai tuomitun asettumisen ehdolle presidentinvaaleissa. Trump sanoi myös itse viime viikolla, että hän pysyisi tuomittunakin kisassa mukana loppuun asti.
Kyselyissä presidentti Joe Bidenin ja Trumpin kannatukset ovat lähellä toisiaan, joten Trumpilla on vähintäänkin kohtuulliset mahdollisuudet palata Valkoiseen taloon.
Trumpin paluu olisi Putinin onni
Sean Monaghan, vieraileva tutkija Center for Strategic and International Studies -ajatushautomosta (CSIS) sanoo, että keskustelu Trumpin mahdollisen toisen kauden ulkopolitiikasta alkaa olla ajankohtaista.
Monaghanin mukaan Trumpin ensimmäiseen kauteen ei Euroopassa osattu varautua. Nyt olisi tärkeää, että samaa virhettä ei toisteta.
– Tällä kertaa Euroopalla on mahdollisuus varautua shokkitulokseen. Tai ehkä ei enää edes niin yllättävään tulokseen.
Samoilla linjoilla on Anna Wieslander, ajatushautomo Atlantic Councilin Pohjois-Eurooppa-osaston johtaja.
– Trumpin paluun mahdollisuus luo selvää hermostuneisuuden tunnetta Eurooppaan.
Hermostuneisuutta se tuo erityisesti Ukrainaan. Trump on toistanut useasti haluavansa päättää sodan Ukrainassa ”yhdessä vuorokaudessa” ja ehkäisevänsä näin ”kolmannen maailmansodan”.
Wieslander sanoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin ottaa tosissaan Trumpin kampanjapuheita. Myös Monaghan toppuuttelee pohdintoja rauhanneuvotteluista Trumpin välittämänä.
– Melkein puolitoista vuotta vaaleihin. Se on todella pitkä aika taistelukentällä, Monaghan sanoo.
Sen sijaan sekä Putin että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat pääasiassa kiinnostuneita Yhdysvaltain asetoimituksista.
– Toimittaisiko Trump enää aseita Ukrainaan? Jos ei, se pakottaisi Ukrainan neuvottelemaan Venäjän kanssa, Wieslander arvioi.
Monaghan sanoo, että Trumpilla olisi Ukrainan tuen leikkaamiselle republikaaniäänestäjien tuki.
Tutkimuslaitos Pew Research Centerin mittausten mukaan Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa alle 10 prosenttia republikaaniäänestäjistä piti Ukrainalle annettavaa tukea liian suurena.
Tyytymättömyys tukeen on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Kesäkuun mittauksessa jo lähes puolet republikaaneista piti Ukrainan tukemista liiallisena.
Miller pitää selvänä, että Trump etsisi Ukrainasta ”tietä ulos” tukea vähentämällä. Sen lisäksi Trump voisi hyvin suostua aikanaan rauhanprosessiin, joka olisi Venäjälle suotuisa, Miller arvioi.
Näin Venäjä toivoo, ja Kreml on viime aikoina viestinyt yhä useammin olevansa Trumpin liittolainen.
Toukokuussa Venäjä asetti talouspakotteita useille amerikkalaisille, joilla ei ole mitään kytköstä Yhdysvaltain Venäjä-politiikkaan. Sen sijaan heitä yhdistää kytkös Trumpiin.
Pakotelistalle päätyivät Trumpin oikeusjuttuihin liittyvät New Yorkin osavaltion korkein oikeusviranomainen Letitia James ja oikeusministeriön erikoistutkija Jack Smith.
Venäjä lisäsi pakotelistalleen myös Georgian osavaltion osavaltiosihteerin Brad Raffenspergerin, joka ei totellut, kun Trump painosti häntä ”löytämään” ääniä, jotta Trump olisi noussut viime vaalien ääntenlaskennassa Bidenin ohi.
Venäjä asetti pakotteiden piiriin jopa kongressitalon poliisin Michael Byrdin, joka ampui kongressitalon valtauspäivänä Trumpia tukeneen mellakoitsijan Ashli Babbittin.
Nato-kritiikki palaisi takaisin
Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana toiminut John Bolton on sanonut uskovansa, että Trump suunnitteli vetävänsä Yhdysvallat pois sotilasliitto Natosta toisella kaudellaan.
Yhdysvaltain lainsäädännössä ei sanota selvästi, voiko presidentti vetää maan Natosta ilman kongressin tukea. Käytännössä presidentti voi kuitenkin tehdä näin, vaikka päätös haastettaisiin todennäköisesti välittömästi oikeuteen.
Millerin mukaan presidentin päätöksellä Natosta vetäytyminen veisi Yhdysvallat täysin kartoittamattomalle alueelle. Miller ei pidä Natosta lähtemistä todennäköisenä mutta on huolissaan siitä, kuinka Nato-kriittisyys on valtavirtaistunut.
Pew Research Centerin mittauksissa viime vuosina vain noin puolet republikaaniäänestäjistä on suhtautunut positiivisesti Natoon.
– En olisi ikinä uskonut tätä. Näitä mielipiteitä kuuli ennen ainoastaan molemmilta äärilaidoilta, joko vasemmalta tai oikealta.
Monaghan ennustaa, että Trump jatkaisi ensimmäiseltä kaudelta tuttua Nato-kritiikkiään, jonka mukaan Yhdysvallat kattaa liikaa sotilasliiton kuluista.
– Eurooppalaisten liittolaisten täytyy valmistautua väittelyyn taakanjaosta ja heidän täytyy pystyä osoittamaan, että he panostavat aiempaa enemmän.
Myös Wieslanderin mukaan Trump aloittaisi jälleen Natosta lähtemisellä uhkailun, jotta voisi myöhemmin sanoa saaneensa Euroopan maat nostamaan puolustusbudjettejaan.
Wieslander jatkaa olevansa kuitenkin huolissaan skenaariosta, jossa Trump vaatisi Nato-liittolaisia yhä tiiviimmin Yhdysvaltain kelkkaan Kiinaa vastaan.
– Tästä tulisi Euroopalle pulma.
Trumpin puheet ovat radikalisoituneet
Trumpin täydessä vauhdissa oleva vaalikampanja on viestiltään hänen aiempia kampanjoitaan radikaalimpi ja kostonhaluisempi.
Trumpin kampanjaretoriikan ytimessä ovat perusteettomat salaliittoteoriat, joiden mukaan edelliset vaalit olivat vilpilliset ja nyt demokraatit ovat usuttaneet myös oikeusministeriön sekä liittovaltion poliisin ajojahtiin republikaaneja vastaan.
Trump on onnistunut radikalisoimaan suuren osan maan oikeistosta uskomaan, että valtion instituutiot ovat tavallista kansaa vastaan. Kampanjan suosituksi iskulauseeksi on muodostunut lausahdus:
– He ovat teidän perässänne. Minä vain seison heidän tiellään.
Trump on muun muassa puhunut olevansa kannattajiensa ”kosto”, joka tuhoaa oikeusjärjestelmän kaapanneen ”varjohallinnon”. Hän on myös kirjoittanut, että Yhdysvaltain perustuslain kohtia pitäisi lakkauttaa.
Näin tulehtunut poliittinen keskustelu voi Millerin mukaan johtaa lähitulevaisuudessa lähes mihin tahansa, mikä Yhdysvaltain liittolaisten pitäisi panna merkille.
Vaalien lähestyessä Yhdysvallat voi olla tilanteessa, jossa Trump on republikaanien vaaliehdokas ja samaan aikaan tuomittu rikollinen. Yhdysvallat voi päätyä jopa tilanteeseen, jossa vankilaan tuomittu Trump voittaa vaalit ja armahtaa itsensä vankeudesta.
Uutissivusto Axios kertoi viime vuonna lukuisiin haastatteluihin perustuen, että Trumpin leirissä on tehty pitkään töitä, jotta Trump saataisiin toisella kaudellaan ympäröityä uskollisilla avustajilla.
Wieslander sanoo, että Valkoisen talon vallanvaihtoon varautumisessa sääntö on pitää yhteyttä heihin, jotka voivat nousta presidentin sisäpiiriin. Hän kuitenkin jatkaa, että on vaikeaa edes arvailla, keistä Trumpin sisäpiiri koostuisi.
Samoin ajattelee Miller.
– Minulla ei ole neuvoja, kuinka valmistautua. En usko, että on olemassa tapaa valmistautua.
Axiosin tietojen mukaan Trump suunnittelee myös irtisanovansa presidentin asetuksella Yhdysvaltain ministeriöistä ja tiedustelupalveluista useita tuhansia virkamiehiä, jotta valtion instituutioihin saataisiin tilaa Trumpin linjaa edistäville työntekijöille.
– Suurin uhka tälle maalle ei ole Kiina tai Venäjä tai Iran, vaan me itse, Miller kuvailee kehityskulkua.
Eurooppa ei voi tukeutua Yhdysvaltoihin
Asiantuntijoiden yhteinen viesti Euroopalle on, että maanosan puolustus ei saa olla riippuvaista Yhdysvalloista.
– Älä laita kaikkia munia samaan koriin, Wieslander sanoo.
Monaghan muistuttaa, että Ukrainan tukeminen on osoittanut, kuinka Yhdysvalloissa yhä suuri osa näkee Euroopan turvallisuuden luovan turvaa myös Yhdysvalloille. Euroopan pitää silti hyväksyä Yhdysvaltain suunta.
– Euroopan täytyy ymmärtää, että Yhdysvallat keskittyy enemmän Kiinaan, vaikka Euroopassa on käynnissä sota.
Miller sanoo lopuksi kaipaavansa Euroopalta nopeita ponnistuksia Venäjän uhan alla olevien maiden turvaamiseksi. Vain kaksi Nato-maata on muualla kuin Euroopassa, Miller muistuttaa, viitaten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Millerin mukaan oli aivan liian pienestä kiinni, että Euroopan tilanne olisi nyt täysin toinen.
– Kuvittele mitä olisi tapahtunut, jos Yhdysvallat ei olisi asettunut vastustamaan Venäjän hyökkäystä Ukrainassa. Olisiko Eurooppa kyennyt kantamaan vastuuta?
Onko Euroopan puolustus riippuvaista Yhdysvalloista? Voit keskustella aiheesta 19.6 kello 23.00 asti.
Kuuntele myös:
